Menu

Fuusio vahvistaa Pihtiputaan Osuuspankin asemaa

Kotiseudun Sanomien Lukijalta-palstalla on käsitelty Pihtiputaan Osuuspankin ja Suomenselän Osuuspankin fuusiohanketta. Koska näissä kirjoituksissa on käsitelty asiaa osin virheellisten tietojen pohjalta ja koska hankkeen taustasyyt ovat ilmeisesti vähemmän lukijoiden tiedossa, pidämme tärkeänä tämän kirjoituksen julkaisemista.

Pankin hallitus on selvittänyt asiaa jo vuodesta 2015 alkaen, pankin hallintoneuvosto on käsitellyt asiaa toukokuusta 2017 alkaen ja pankin edustajisto elokuusta 2017 alkaen. Pankin jäsenille on lähetetty hanketta taustoittava kirje 8.9.2017. Edustajisto käsittelee lopullisesti asian 10.10.2017.

Pankin hallitus on puntaroinut hyvin tarkkaan eri ilmansuunnissa olevia vaihtoehtoja. Muun muassa vaihtoehtoisten pankkien pääkonttoreiden etäisyys paikkakunnalta on vaikuttanut ratkaisuun.

Pihtiputaan Osuuspankin hallinto on harkinnut pitkään ja huolellisesti pankin kykyä toimia asiakkaidensa palvelutarpeita vastaavasti. Harkintaan ovat vaikuttaneet vahvasti viranomaisten yhä tiukkenevat vaatimukset ja koko ajan kiristyvän kilpailun tuomat haasteet.

Suurin yksittäinen muutostekijä on digitalisaatio, joka on jo muuttanut monta palvelualaa aivan uudenlaiseksi (mm. kauppa ja lehdistö) ja pankkipalveluiden muutos on etenemässä nopein askelin – esimerkkinä pankkipalveluiden siirtyminen kännykkään. Osuuspankkien asiakaskohtaamisista 95 % tapahtuu sähköisissä välineissä.

Pankkimaailma muuttuu tällä hetkellä kovaa vauhtia. Meneillään oleva kehitys, joka tuo asiakkaille yhä enemmän vaihtoehtoja raha-asioidensa hoitoon, johdattaa meidät Pihtiputaan Osuuspankin hallinnossa toimivia miettimään, miten omille asiakkaillemme tarjotaan edullisempia, laadukkaampia ja kilpailukykyisempiä palveluita.

Yksittäisen osuuspankin haasteena on asiakasmäärän pitäminen edes ennallaan, kun uudet kilpailijat houkuttelevat asiakkaita uudella tekniikalla ja edullisimmilla hinnoilla. Osuuspankki pärjää kilpailussa vain omaa toimintaansa kehittämällä ja tehostamalla.

Etenkin muualla asuvat asiakkaat (joita Pihtiputaan Osuuspankilla on 50 %) ovat herkkiä siirtymään uusien toimijoiden asiakkaiksi. Pankin toiminta hiipuu, jos asiakasmäärä alkaa vähentyä.

Aivan uudenlaisen haasteen pienille osuuspankeille on viime vuosina tuonut Euroopan Keskuspankin ylläpitämä ja jatkuvasti kiristyvä pankkialan sääntely. Jokaisessa pankissa – isossa tai pienessä – on tehtävä sama työ valvojien vaatimuksiin vastaamisessa.

Pihtiputaan Osuuspankin kokoisessa pankissa jo lähes 50 % työstä menee viranomaisten vaatiman byrokratian hoitamiseen. Pienenä esimerkkinä se, että aiemmin hallintohenkilöistä on pitänyt tehdä vuosittain 6-sivuinen sopivuusselvitys (Fit & proper), nyt vaaditaan jokaisesta hallintohenkilöstä 24-sivuinen selvitys.

Näihin haasteisiin osuuspankit vastaavat yhdistämällä voimavarojaan ja keventämällä mm. hallinnosta ja tiukentuneesta viranomaisvalvonnasta aiheutuvia kuluja. Prosessin lopputulema koituu täysimääräisesti asiakkaiden eduksi.

Vuoden 2010 jälkeen OP Ryhmän osuuspankkien lukumäärä on vähentynyt 52:lla ja lukumäärä on tänään 160. Useat osuuspankit ovat siis jo varautuneet tulevaan yhdistämällä voimavarojaan.

On syytä korostaa sitä, että osuuspankit palvelevat vastuullisesti myös niitä asiakkaita, jotka eivät syystä tai toisesta halua ottaa käyttöönsä uutta tekniikkaa. Osuuspankin leveämmät hartiat mahdollistavat tämän paremmin kuin pienen osuuspankin voimavaroin toteutettuna.

Pankkimme on ”hyvässä iskussa” ja yrityskuvamme on mitä parhain. Lyhyellä aikajänteellä katsoen pärjäämme edelleen, mutta pidemmälle asiaa tarkastellen hyvän asiakaspalvelun säilyttäminen ja kehittäminen nykyisin voimavaroin näyttäisi erittäin vaikealta ja siksi nykyisen hyvän laadun ylläpitämiseksi on tehtävä joskus kipeiltäkin tuntuvia ratkaisuja.

Rakennekeskustelussa neuvotteluasemamme on ollut vahva pankkimme hyvän tilan johdosta. Jos odottaisimme tilanteen heikkenemistä, menettäisimme neuvottelumahdollisuuden. Viranomaisvaateiden jatkuva kiristyminen ja uudenlainen pankkikilpailu haastavat pankin kannattavuuden.

Henkilömäärältään pienen yksikön osaamisvaateet muodostuvat vähitellen kohtuuttomiksi, koska muun muassa asiakaspalvelun erityistehtävät, pankkijärjestelmät ja kasvavat viranomaisvaateet edellyttävät yhä vahvempaa erityisosaamista. Osaamisvaateet ovat helpommin toteutettavissa suuremmissa yksiköissä.

Pankkimme hallinto katsoo, että yhdistymisellä asiakkaille pystytään turvaamaan paremmat palvelut kuin yksin toimien. Reagoimme tuleviinkin muutoksiin tähän hetkeen parhaalla käytettävissä olevalla keinolla.

Osuuspankin perustehtävänä on vahvan vakavaraisuuden ja tehokkuuden avulla luoda kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme.

Tämän johdosta Pihtiputaan Osuuspankin liki 100 vuoden aikana keräämiä omia pääomia tarvitaan ja juuri siksi pankin hallinto esittää yksimielisenä tätä ratkaisua, jotta tuo tehtävä pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla jatkossakin toteuttamaan. Uuden pankin myötä kasvavat omat varat tulevat kaikkien omistaja-asiakkaiden ja koko toimialueen hyväksi, eivätkä ole keneltäkään pois.

Tiivistetysti voidaan todeta, että fuusio ei aiheuta peruspankkiasiointiin mitään muutoksia. Tilinumerot, pankkikortit, laina- ja muut pankkisopimukset säilyvät ennallaan. Pihtiputaan Osuuspankin jäsenyys siirtyy automaattisesti Suomenselän Osuuspankkiin.

Yhdistyminen ei vaikuta palveluaikoihin eikä asiakkuuksiin. Niin toimihenkilöt kuin asiakkaatkin siirtyvät nykyisine oikeuksineen ja etuisuuksineen uuteen kokonaisuuteen eikä mikään siltä osin muutu.

Pihtiputaan konttorin toimihenkilöiden määrä ei muutu, vain toimitusjohtaja jää eläkkeelle siirtyessään pois vahvuudesta.

Fuusiolla vahvistetaan palveluita ja taataan niiden saatavuus jatkossakin. Asiantuntijapalveluissa saadaan suuren organisaation vahvuudet käyttöön myös Pihtiputaalla.

Samalla varmistetaan myös se, että yritysten ja maatalouden isotkin rahoitustarpeet pystytään tarvittaessa hoitamaan oman konttorin kautta. Nyt kokoluokka on osin rajoittanut toimintaa yritysrahoituksessa.

Asuntoluototuksessa pystytään isommassa kokoonpanossa huomattavasti paremmin vastaamaan marginaalikilpailuun, sillä Helsingissä pitää pärjätä Helsingin hinnoilla, Jyväskylässä heidän hinnoillaan jne. Asuntoluototuksessa hintakilpailu on armotonta.

Edustajistoa ei ole valinnut pankin johto vaan osuuskuntakokous. Valtaosa osuuspankeista on edustajistopankkeja – yhtenä syynä se, että lähes säännöllisesti osuuskuntakokouksiin osallistuu liian vähän jäseniä.

Edustajisto on osuuskuntalaissa todettu vaihtoehto osuuskuntakokoukselle. Edustajistolla on oma roolinsa ja hallintoneuvostolla ja hallituksella omansa. Fuusio takaa myös sen, että pihtiputaalaisia päätöksentekijöitä löytyy edelleen jokaiselta hallintolohkolta.

Muutosvaiheessa edustajistot yhdistyvät, jolloin meillä on siinä ”yliedustus” aina seuraaviin, vuoden 2021, edustajistovaaleihin saakka.

Pihtiputaan Osuuspankki ei ole kunnan suurin veronmaksaja ja tuskin kunnan tulevaisuutta rakennetaan vain Pihtiputaan Osuuspankin verojen varaan.

Hyvä uutinen on se, että jatkossakin kunta saa verontilityslakiin perustuen vero-osuuden usean toimipaikan omaavan yrityksen tuloksesta, joten veroasiakaan ei käytännössä tuo muutoksia asiaan.
Suomenselän Osuuspankki maksaisi siis tulevaisuudessa veroja tuloksestaan Pihtiputaalle Pihtiputaan konttorin pankkitoiminnan laajuutta vastaavasti. Paikkakunnan verokertymä ei heikkenisi pankkien yhdistymisen johdosta. Kuntaan tulevat tietysti myös siellä olevien kiinteistöjen kiinteistöverot ja verot pihtiputaalaisten työntekijöiden palkoista.

Fuusion takana ovat yksimielisesti pankin 29.8. kokoontunut hallintoneuvosto, hallitus ja johto. Pankin henkilökunta kannattaa myös yksimielisesti rakennehanketta ja näkee sen omalta osaltaan varmistavan oman työnsä jatkumisen tulevaisuudessa.

Aito halumme on toimia asiakkaidemme ja omistajiemme parhaaksi.

Raili Siekkinen
hallintoneuvoston pj

Arto Puurunen
hallituksen pj

Eija Jääskeläinen
hallituksen vpj

Martti Mäkelä
hallituksen jäsen

Markku Piippo
hallituksen jäsen

Vesa Isosalo
toimitusjohtaja

Hanna-Leena Pennala
asiakasneuvoja,
luottamushenkilö
Pihtiputaan
Osuuspankin
koko henkilökunnan
puolesta

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös