Menu

Pihtiputaan ehdokkaat eivät halua hylätä Viitasaarta soten jälkeenkään

Pihtiputaan entinen kunnanjohtaja Erkki Nikkilä asetteli Miikka Ikosen nimilappua. Muut ehdokkaat vasemmalta: Paula Pasanen, Onni Nykänen (piilossa), Reijo Jämsén, Pentti Räisänen, Tapio Saastamoinen ja Jarmo Ihalainen. Pihtiputaan entinen kunnanjohtaja Erkki Nikkilä asetteli Miikka Ikosen nimilappua. Muut ehdokkaat vasemmalta: Paula Pasanen, Onni Nykänen (piilossa), Reijo Jämsén, Pentti Räisänen, Tapio Saastamoinen ja Jarmo Ihalainen.

Suurin osa Pihtiputaan kuntavaalipaneelin ehdokkaista piti järkevänä jatkaa yhteistyötä Viitasaaren kanssa ainakin jossakin muodossa senkin jälkeen, jos sote-uudistus vie 60 prosenttia kuntien toiminnoista maakuntiin vuoden 2019 alusta.

Wiitaunionin toiminta ei voisi sen jälkeen jatkua nykymuodossaan. Viitasaari menettäisi paljon, koska se on perusturvan isäntäkunta, ja Pihtiputaalle jäisi suurin kakku opetus- ja sivistyspuolen isäntäkuntana.

Vasemmistoliiton Tapio Saastamoinen tuumasi, että mitä sitä salailemaan, että Viitasaari haluaisi kaiken, mutta Pihtiputaalla taistellaan mahdollisuuksien mukaan, ettei niin käy. Hänen puoluetoverinsa Jarmo Ihalainen sanoi myös, ettei nykyisistä asemista luovuta mielellään.

SDP:n Pentti Räisänen myönsi, että hänen on taiteiltava vastauksissaan kahden kunnan yhteisenä virkamiehenä eli lukion rehtorina. Räisänen sanoi kuitenkin pitävänsä Pihtiputaan puolta ja hän halusi pitää kiinni koulutoimesta.

Reijo Jämsén (sd) uskoi Viitasaaren olevan valmis yhteistyöhön jatkossakin. Hän piti ikävänä sitä, jos taistellaan imagokysymyksistä eikä isompi kestäisi sitä, että pienempi vie.

Sitoutumattomien Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmän Onni Nykänen sanoi, että Pihtipudas pitää kiinni siitä, mistä on hyötyä, mutta yhteistyö Viitasaaren kanssa on tärkeää.

— Yhdessä pystymme paremmin pitämään puoliamme. Tämä menee kohta siihen, että soten jälkeen ruvetaan puhumaan myös maakunnallisesta koulutuskuntayhteistyöstä, Nykänen varoitteli.

Sitoutumattomien Paula Pasanen piti barrikadilinjaa vanhanaikaisena neuvottelukeinona. Hänkin kannatti asiallisia neuvotteluja Viitasaaren kanssa.

Perussuomalaisten Miikka Ikonen halusi pitää opetus- ja sivistystoimen jatkossakin Pihtiputaalla. Muussa tapauksessa koulut viedään naapuriin, sillä linja-autot kulkevat helposti sinnepäin.

Marko Tiainen (ps) tuumasi, että kyllä hänelle käy, jos Viitasaari haluaa purkaa kuntaparin. Hän sanoi, että hyvin Pihtiputaalla pärjättiin yksin ennen Wiitaunioniakin.

Kokoomuksen Antti Pennala piti tärkeänä jatkaa yhteistyötä, joka on toiminut hyvin. Pennala korosti isompia hartioita, kun toimitaan Viitasaaren kanssa ja myös sitä, että Pihtiputaalla on parempi taloustilanne kuin naapurilla.

Juuso Lahtinen (kok) korosti myös yhteistyötä.

— Sivistystoimesta on pidettävä kiinni, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Keskustan Jani Ylälehto varoitteli, että jos Viitasaaren kanssa ei jatketa yhteistyötä, siitä kärsittäisiin maakunnallisessa toiminnassa.

— Jos kannat lyödään liian tiukasti lukkoon, ei ole enää mitään neuvoteltavaa. Lautakunnissa on tehty hyviä päätöksiä, Ylälehto huomautti.

Sirpa Närhi (kesk) korosti, että pienet kunnat tarvitsevat toisiaan. Hän totesi, että sivistystoimessa on tehty paljon säästöjä.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta