Menu

Halu tehdä uutta on 50-vuotiaan Pihtiputaan lukion elinvoiman takana

Lukion ohjelmaryhmä esitti kuvaelmia koulun eri vuosikymmeniltä Tässä ollaan 2000-luvulla. Lukion ohjelmaryhmä esitti kuvaelmia koulun eri vuosikymmeniltä Tässä ollaan 2000-luvulla.

Lauantaina 50-vuotisjuhlia viettäneestä Pihtiputaan lukiosta on valmistunut 48 vuoden aikana 1 739 ylioppilasta. Luku voisi olla paljon pienempi, ellei lukiota olisi vahvasti uudistettu 1990-luvulla erikoislinjojen avulla. Ne toivat Pihtiputaalle useita opiskelijoita muilta paikkakunnilta, mikä nosti lukion opiskelijamäärän yli sadan. Nyt lukiossa on 113 opiskelijaa.

Pihtiputaan lukion rehtori Pentti Räisänen totesi 50-vuotisjuhlassa, että samoja haasteita on edessä tulevinakin vuosina. Apua lukion opiskelijamäärän säilymiseen tarvitaan edelleen myös kunnan ulkopuolelta, vaikka kuntastrategiassa onkin otettu tavoitteeksi väestön vähenemisen pysäyttäminen.

Rehtori oli kuitenkin varma, että Pihtiputaalla juhlitaan myös 60-vuotiasta lukiota 9. 11.2027.

Lukion entiset opiskelijat muistelivat juhlassa opiskeluvuosiaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen piti ennakkoluulottomuutta Pihtiputaan lukion suurimpana vahvuutena.

Hannu Tolosen aloittaessa lukion vuonna 1978 Pihtiputaan lukio oli yksi kuudesta koulusta Suomessa, jossa ryhdyttiin kokeilemaan kurssimuotoista opetusta.

— Tuo ennakkoluulottomuus, jota lukion silloinen rehtori Ilpo Kekkonen osoitti, on kenties se keskeisin asia, jonka sain oppina mukaani Pihtiputaalta. On hienoa nähdä, että tämä halu tehdä uutta on edelleen nähtävissä lukion toiminnassa. Se on myös elinehto kasvukeskusten ulkopuolella oleville oppilaitoksille, Tolonen korosti.

Vuonna 1991 Pihtiputaan lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut SAK:n työ- ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen sanoi lukion osoittaneen kehitystyöllään, että myös asukkaiden vähentyessäkin voidaan pärjätä.

— Olen asunut jo pitkään pääkaupunkiseudulla. Näiden vuosien aikana muistelen tätä pienen lukion yhteisöllisyyttä ja turvallista kasvupaikkaa erityisellä lämmöllä. Isoissa, luokattomissa lukioissa moni nuori voi jäädä todella yksin ja ilman tukea vaikeuksien hetkellä, Saana Siekkinen arvioi.

Saana Siekkiselle oli jäänyt erityisesti mieleen suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Jokaisen annettiin olla oma itsensä.

— Minusta se oli tärkeä pohja myös hyvälle koulumenestykselle. Muistini mukaan luokassamme oli paljon koulussa ja myös kirjoituksissa hyvin pärjänneitä. Koulussa pärjääminen oli meidän luokassa positiivinen juttu. Se oli myös osoitus siitä, että hyviin tuloksiin voi päästä myös ilman kovaa keskinäistä kilpailua ja kovaa karsintaa.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Ansioituneita yrittäjiä palkittiin Kinnulassa

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta