Menu

Pihtiputaalla pelätään, että sote-uudistus unohtaa reuna-alueet

Kaunis alkukesän ilta taisi viedä yleisöä Pihtiputaan sote-illasta. Paikalle tuli vain yhdeksän kiinnostunutta. Kaunis alkukesän ilta taisi viedä yleisöä Pihtiputaan sote-illasta. Paikalle tuli vain yhdeksän kiinnostunutta.

Pihtiputaalaiset eivät purematta niele vireillä olevaa sote- ja maakuntauudistusta. Kunnantalolle saapui pieni mutta epäileväinen joukko kuntalaisia kuuntelemaan, kun uudistusta valmistelevan Keski-Suomi 2020 -projektin edustajat Simo Oksanen ja Kati Kallimo esittelivät suunnitelmia.

Sote- ja maakuntauudistus on tulossa eduskunnan hyväksyttäväksi vielä ennen kesälomia. Tällä tietoa uudistus näyttäisi olevan menossa läpi, mutta vain muutaman äänen erolla.

Simo Oksanen korosti, ettei Suomen historian suurimpiin hallintouudistuksiin kuuluva sote- ja maakuntauudistus ole suinkaan riskitön.

– Tästä ei ole tulossa mitään eldoradoa, mutta ei sekään näytä hyvältä, jos ei mitään yritetä. Väestö ikääntyy, eikä nykytasossa pystytä tekemään säästöjä. Tavoitteena on, että isot asiat toteutuvat muutenkin kuin juhlapuheissa eli hyvinvoivat asukkaat, asiakaslähtöiset palvelut ja hyvä palveluasenne, Oksanen sanoi.

Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa Keski-Suomessa yli 135 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Koko maan sote-kulut kasvavat 2020-luvun aikana kymmenellä miljardilla eurolla, jos mitään ei tehdä, mutta sote-uudistuksen ansiosta menojen kasvu jäisi seitsemään miljardiin euroon.

Maakuntauudistus on synnyttämässä uuden päättäjäportaan, maakuntavaltuuston, jolla on kaikki avaimet käsissään. Maakuntavaltuusto päättää, mihin päin maakuntaa ja millaisiin palveluihin suunnataan valtiolta saatu sote-rahojen kokonaispotti.

Maakuntavaltuuston kokoonpano huolestutti eniten pihtiputaalaisia. Valtuustoon valitaan väkeä sen mukaan, kuinka paljon asukkaita kunnissa on, joten pelkona on, ettei pienten pitäjien ihmisillä olisi siellä paljon sanomista.

Simo Oksanen huomautti, etteivät maakuntavaltuutetut toimi enää yhden kunnan edustajina, vaan heidän on ajateltava koko maakunnan etua.

Hannu Aho pelkäsi, kuinka palvelut säilyvät maakunnan reunalla varsinkin siirtymäkauden jälkeen, jos ihmisten näkökulma unohtuu ja kannattavuustekijät nousevat päällimmäisiksi. Aho oli huolissaan esimerkiksi laboratorion kohtalosta. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen lisäsi samaan sarjaan röntgenin.

Kati Kallimo korosti sitä, että uudistuksen toteutuessa päästään nimenomaan tasoittamaan liian suurta epätasa-arvoa sote-palvelujen rahanjaossa, koska palvelujen tarvetta arvioidaan jatkossa koko maakunnan kokonaisuudessa.

Maakunta voi jakaa rahaa juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan, eli esimerkiksi Muuramen rahoja voitaisiin ohjata Pihtiputaalle. Valmistelijoiden viestinä oli, että koska Pihtiputaalla on paljon ikääntyneitä ja sairastavuus on suurempaa kuin isommissa kunnissa, Pihtiputaan voisi odottaa hyötyvän uudistuksesta.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta