Menu

Lukkarin puustellista omatoimikirjastoon 140 vuodessa

140-vuotisjuhlien yhteiskuvaan asettuivat kirjastonhoitaja Marjaana Turpeinen (vas.), kirjastovirkailija Irma Kokkonen, entinen kirjastonhoitaja Heljä Anttila, pitkäaikainen kirjastoauton kuljettaja Seppo Laitinen sekä eläkkeellä oleva verojohtaja Veikko Kurki, joka muisteli juhlassa kirjaston varhaisempia vuosia. 140-vuotisjuhlien yhteiskuvaan asettuivat kirjastonhoitaja Marjaana Turpeinen (vas.), kirjastovirkailija Irma Kokkonen, entinen kirjastonhoitaja Heljä Anttila, pitkäaikainen kirjastoauton kuljettaja Seppo Laitinen sekä eläkkeellä oleva verojohtaja Veikko Kurki, joka muisteli juhlassa kirjaston varhaisempia vuosia.

Kauas on tultu niistä päivistä, kun Pihtiputaan ensimmäinen kunnankirjasto aloitti muutaman niteen turvin lukkarin puustellissa 140 vuotta sitten. Nyt asiakkaat ovat voineet jo jonkin aikaa käyttää avaruusajan tekniikalla varustettua, aamusta iltaan käytettävissä olevaa kirjastoa halutessaan täysin omatoimisesti ja valita noin 38 000 kirjasta, lehdestä, cd-levystä tai elokuvasta.

– Saamme vieläkin melkein päivittäin kehuja omatoimikirjastosta. On tullut sellaisiakin asiakkaita, jotka eivät ole päässeet aikaisemmin käymään kirjastossa töiden takia. Siitä olemme saaneet myös paljon kiitosta, kirjastonhoitaja Marjaana Turpeinen kertoo.

Omatoimikirjasto on selvästi lisännyt asiakkaita.

– Viikonloppuisinkin on käynyt yllättävän isoja määriä, 20-30 asiakasta. Olemme olleet todella myönteisesti yllättyneitä. Muutkin kirjastot ovat menossa vähitellen tähän suuntaan. Aluksi pelättiin, että loppuvatko kirjastonhoitajilta työt, mutta päinvastoin, työt jopa vähän lisääntyivät. Työt, jotka eivät näy asiakkaalle, jatkuvat edelleenkin samalla lailla – luetteloinnit ja muut aineiston laitot.

Marjaana Turpeinen arvioi, että noin puolet käyttää jo lainausautomaattia.

Pihtiputaan ensimmäinen kirjasto toimi siis lukkarin puustellissa, joka sijaitsi Rantalassa nykyisen Nelostien ja Niemenharjuntien pohjoisen risteyksen kulmauksessa.

Siitä kirjasto siirtyi varsin pian vuonna 1884 nykyiselle paikalleen, mutta toki eri rakennukseen, Kantolaan. Siinä toimi kansakoulu vuoteen 1910. Opettaja piti kirjastoa oman työnsä ohella.

Kirjasto toimi välillä ainakin Kankaalla, Männiköllä ja Ohtolassa, kunnes se palasi taas 1950-luvulla Kantolan tilalle rakennukseen, jossa on toiminut myös muun muassa sairaala ja kunnantoimisto.

Vuonna 1960 kirjasto sai oman siipensä uuteen kansakoulurakennukseen. Vuonna 1990 oli edessä kolmas muutto Kantolan tontille nykyisiin tiloihin.

Pihtiputaalle syntyi 14 sivukirjastoa. Suurin osa oli kyläkouluilla, mutta myös joissakin taloissa oli lainakirjoja. Pihtipudas-Seuran puheenjohtaja Juhani Krook kertoi, että kirjastojen pienet valikoimat koostuivat ennen vanhaan enimmäkseen uskonnollisesta kirjallisuudesta, koska opettajat pitivät niitä yllä.

Pihtiputaalle saatiin kokopäiväinen kirjastonhoitaja vuonna 1973 ja samalla sivukirjastot väistyivät kirjastoauton tieltä.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta