Menu

Pihtiputaalaiset voivat ryhtyä odottamaan 160-vuotisjuhlia

Pihtipudas on elänyt itsenäisenä 150 vuotta. Ari Kinnunen, Marko Tiainen, Teppo Jämsén ja Tuula Kokkonen luottavat siihen, että Pihtiputaan kokoiselle uusiutumiskykyiselle, joustavalle kunnalle löytyy paikka Suomen kartalla tulevaisuudessakin. Pihtipudas on elänyt itsenäisenä 150 vuotta. Ari Kinnunen, Marko Tiainen, Teppo Jämsén ja Tuula Kokkonen luottavat siihen, että Pihtiputaan kokoiselle uusiutumiskykyiselle, joustavalle kunnalle löytyy paikka Suomen kartalla tulevaisuudessakin.

Jos juhlivan Pihtiputaan päättäjät saavat päättää, pihtiputaalaiset voivat viettää kunnan ja seurakunnan 150-vuotisjuhlia iloisin mielin ja ryhtyä sen jälkeen odottelemaan vähitellen 160-vuotisjuhlia.

Rauhallisuus huokuu myös kunnanjohtaja Ari Kinnusesta ja neljästä nuoremman polven päättäjästä. Perussuomalaisten Marko Tiainen, sosiaalidemokraattien Tuula Kokkonen, keskustan Teppo Jämsén ja kokoomuksen Juuso Lahtinen luottavat siihen, että Pihtipudas ja pihtiputaalaisuus säilyvät.

Edellytyksiä tulevalle antaa paikkakunnalla pitkään vallinnut päätöksentekotapa, jossa asioista keskustellaan, mutta erilaisia mielipiteitä arvostavasti. Nelikko kiittelee päätöksenteon ilmapiiriä.

— Meiltä löytyy tärkeissä asioissa yksituumaisuutta. Toki ollaan joissakin asioissa eri mieltä, mutta samaa mieltä ollaan siitä, että säilymme itsenäisinä ja haluamme, että täällä riittää ihmisiä, joilla on hyvä elää ja joilla on työpaikkoja, joukon ainoa toisen kauden kunnanvaltuutettu Tuula Kokkonen sanoo.

— Ehkä voisimme olla vähän kriittisempiäkin, että saisimme vielä lisää keskustelua aikaiseksi.

Taustatyön tekeminen ja pelin hallitseminen on teettänyt uusille valtuutetuille työtä.

— Pitempään mukana olleille se on helpompaa ja he haluavat selvittää joskus asioita liikaakin. Välillä tekee mieli kysyä, että onko tämä nyt sitä politiikkaa, Teppo Jämsén nauraa.

— Me pidämme oman päämme niin keskusteluissa oman puolueen sisällä kuin puolueiden välilläkin, Teppo Jämsén tulkitsee nuorempien mielipiteitä.
Marko Tiainen kuvaa Pihtipudasta hyväksi paikaksi elää ja nuorison kasvaa.

— Meillä ei ole samanlaisia ongelmia kuin monella isommalla paikkakunnalla, mutta nuoria pitäisi saada jäämään tänne ja heille työpaikkoja. Valtiovallankin pitäisi olla sillä asialla, eikä harjoittaa pelkästään keskittämispolitiikkaa etelän suuntaan.

Kolmannen polven valtuutettu Juuso Lahtinen vastaa puhelimeen Vantaalta, jossa hän opiskelee liiketalouden tradenomiksi.

— On ollut mielenkiintoista päästä näkemään, miten julkis-hallintoa johdetaan käytännössä. Asioita saa eteenpäin puheenvuoroilla ja aloitteilla ja niitä kuunnellaan ja ne käsitellään, kuten demokratiaan kuuluu. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa, mutta kukaan ei tee päätöksiä yksin.

Jos Juuso Lahtiselta kysytään, Pihtipudas säilyy.

— Pihtiputaan tyyppisen kunnan kannalta ei liitoksilla ole mitään lisäarvoa, pakkoliitokset ovat posketon ajatus. Nyt puhutaan harvaanasutuista alueista, joissa välimatkat ovat pitkiä. Jos kaksi pienehkön asukasmäärän ison pinta-alan kuntaa liitetään toisiinsa, siitä ei säästöjä synny. Jos pakkoa ei tule, kunta säilyy itsenäisenä.

Kinnulan kunnantalolla kuohuu, mutta kuohunta ei ole kulkeutunut Kinnulasta kotoisin olevan kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukana Pihtiputaalle.

— Keskusteluyhteys toimii päättäjien kesken ja hankalistakin asioista pystytään puhumaan. Äskettäisessä Wiitaunionin seminaarissa puhuttiin naapureiden kanssa vaikeistakin asioista. Olemme oppineet käsittelemään asioita, vaikka olemme välillä eri mieltä. Isoista asioista on laaja yksimielisyys ja suunta selvillä, mihin olemme menossa.

Mikä se suunta on? Tuula Kokkosen mielestä pihtiputaalaisten on kyettävä vaikuttamaan tulevaisuuteensa.

— Voimat ja usko loppuvat, jos jäämme vain katsomaan, mihin meidän halutaan valtakunnallisesti menevän. Pääsemme eteenpäin, jos pidämme itse ratin kädessä ja painamme vähän kaasuakin.

Päättäjät miettivät tulevaa pari viikkoa sitten Kuopiossa. Siellä linjattiin kanta mm. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

— Paras malli meille on se, että saamme hoitaa tällä alueella soten palvelutuotannon yhdessä Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren kanssa. Jos kokonaisvastuu sote-palveluista siirtyy maakunnalliseksi, toivomme että saamme rahoituksen sitä kautta, mutta palvelutuotanto säilyisi täällä.

Ari Kinnunen sanoo, että jos maakuntamalli syntyy, haussa on nimenomaan kuntayhtymäpohjainen malli.

— Siinä voimme saada hallintoon enemmän pihtiputaalaista edustusta kuin mallissa, jossa on yksi Jyväskylän organisaatioon kuuluva sote-palveluista vastaava lautakunta. Isäntäkuntamallin heikoimpia kohtia on, että kaikille kunnille ei tulisi edustusta lainkaan.

— On suuri uhka, että päätöksenteko menee vain harvoihin käsiin. Pahimmillaan meille jää vain maksajan osa.

— Vaikka hallinto elää ympärillä, pihtiputaalaisuutta ei meiltä vie kukaan pois, Teppo Jämsén sanoo.

Heikki Jämsén

Päätoimittaja

Puhelin 0400 741 747
Sähköposti: heikki.jamsen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta