Menu

Pitkä tie kohti hyvinvointi-Suomea alkoi verisesti

Suomessa käytiin sata vuotta sitten lyhyt, mutta verinen sota. Sen haavojen arpeutuminen on ollut hidasta.

Vuoden 1918 tammikuussa alkaneen ja saman vuoden toukokuussa päättyneen sodan uhrien määräksi arvioidaan 37 000 ihmistä.

Taisteluissa kaatui suurin piirtein yhtä paljon valkoisia ja punaisia, mutta uhrien kokonaismäärästä punaisia oli jopa 75 prosenttia. Punaisia teloitettiin sodan aikana enemmän ja tappion kärsineiden punaisten kova kohtelu jatkui sodan päätyttyä. Heitä kuoli nälkään ja tauteihin vankileirien karmeissa oloissa.

Suomi kävi toisen maailmansodan aikana talvisotaa, jatkosotaa ja Lapin sotaa. Nimistä ei ole tarvinnut keskustella. Vuoden 1918 tapahtumien osalta tilanne on toinen. Nyt puhutaan yleisimmin kansalais- tai sisällissodasta. Sisällissotaa suosittelee Tie Tampereelle -kirjan kirjoittanut historioitsija Heikki Ylikangas muun muassa siksi, että 1918 tapahtumissa oli mukana muitakin kuin suomalaisia. Valkoiset saivat tukea Saksasta ja Ruotsista, punaiset Venäjältä.

Olennaista ei ole, kutsutaanko vuoden 1918 tapahtumia kansalaissodaksi, sisällissodaksi, vapaussodaksi, luokkasodaksi, punakapinaksi, vallankumoukseksi tai veljessodaksi. Tärkeää on muistaa, että kevättalven 1918 raskas vaihe on osa satavuotiaan itsenäisen Suomen historiaa. Pitkä tie hyvinvointi-Suomeksi ei ole ollut helppo.

Heikki Jämsén

Päätoimittaja

Puhelin 0400 741 747
Sähköposti: heikki.jamsen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös