Menu

Kenen nuolia ammut?

Kuumimpina 1970-luvun taistolaisvuosina laulussa kyseltiin tiukkaan sävyyn ja kukkahuivit hulmuten ”Kenen joukoissa seisot?”. Sekin tehtiin selväksi, että ”Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan”.

Itänaapurin suurten myllerrysten jälkeen jotkut noista ankarista tiedostajista ovat suorittaneet katumusharjoituksia, kun taas toiset eivät kadu mitään. Valintahan on jokaisen oma.

Täysin yhtenäistä kansaa Suomessa ei ole tietenkään koskaan ollut olemassa, kuten ei muuallakaan maapallolla. Lähimmäksi päästiin talvisodassa suurimman vaaran uhatessa koko valtion olemassaoloa.

Silti toivoisi, että pahimmista vastakkainasetteluista olisi päästy vasemmisto – oikeisto -akselilla. Niin kai onkin, mutta tilalle tuntuu kehittyvän uusi jakolinja sen mukaan, haluaako turvapaikanhakijoita maahan vai ei.

Muistutuksena siitä, että satavuotias valtio on nuori, vanhoja haamuja näyttää myös nousevan vielä esiin, vaikka värit ovat haalistuneet politiikassa ajat sitten.

En ollut uskoa lukemaani, kun urheiluseura Pudiksen Facebook-sivuilta kävi ilmi, että seuran aloittamat jousiammuntaharjoitukset olivat herättäneet keskustelua yllättävästä syystä.

Kukaan ei ollut hermostunut siitä, että lapsi voisi saada nuolen silmäänsä. Huohotusta aiheutti se, että Pudis vei ammunnat työväentalolle!

Sellaisen asian ei pitäisi häiritä enää kenenkään rauhaa vuonna 2017. Pudiksen puheenjohtaja Tero Kemppainen muistutti, ettei seura ole poliittisesti sitoutunut, mikä alkaa olla muutenkin jotakuinkin selvää suomalaisessa urheiluelämässä.

Työväen Urheiluliiton ja ”porvariseurojen” vastakkainasettelua ei ole ollut enää aikoihin. Pihtiputaalla hypättiin hienosti kehitykseen mukaan, kun TUL:n seura Pihtiputaan Urheilijat perusti lentopallon erikoisseuran Plokin yhdessä Pihtiputaan Tuiskun ja kyläseurojen Murron sekä Ryhdin kanssa.

Kaukana ovat onneksi nekin ajat, jolloin E- ja S-merkkisissä osuuskaupoissa kävijät jakautuivat aika pitkälti sen mukaan, mitä puoluetta äänestettiin.

Jyrkät aatelinjat juonsivat juurensa kansalaissodasta, vapaussodasta tai punakapinasta, millä nimellä sitä kukakin kutsuu. Kuinkahan tunnelma romahtaa ja haavoja revitään auki, kun kevättalvella muistellaan noita aikoja satavuotiaan Suomen juhlapuheiden jälkeen?

Kansalaissodan jälkihoito jätti ruman jäljen voittajan kilpeen, mutta sitäkin on hyvä muistella, miksi sota aloitettiin ja kuka sen teki. Ja jos sodan lopputulos olisi ollut toinen, hävinneiden kohtalo ei olisi ollut yhtään sen lempeämpi.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Yhteistyöllä vaan, me nää hommat hoidetaan

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös