Susi raateli jokin vuosi sitten Alvajärvellä Kotilan lammaskatrasta ja pakotti tilan ympäröimään laitumensa sähköaidalla. Aitaus esti todennäköisesti vastaavan vahingon syntymisen kuukausi sitten, kun kesäyön pikkutunneilla riistanhoitoyhdistyksen vastuuhenkilö näki tiellä ilveksen miettivän lammasaitaukseen loikkaamista. Eläin häiriintyi ja pakeni metsään.
Mesimäen Hunajatarhat -tuotemerkki tunnetaan Pihtiputaan ulkopuolellakin. Tarhaaja saa toimeentulonsa luomuhunajasta ja mehiläisten kasvatukseen liittyvästä opetustoiminnasta. Karhut hajottavat hänen tarhojaan vuosittain. Tänä kesänä karhu on vieraillut mehiläispesillä kahdesti. Tuorein tapaus sattui runsas viikko sitten Muurasjärvellä parinsadan metrin päässä asutusta talosta. Tarhat on ympäröity sähköaidoilla, mutta kaikki karhut eivät niitä pelkää.
Viime keväänä muurasjärveläiset pääsivät osallisiksi unohtumattomasta näytelmästä, kun karhu paineli läpi kylän keskustan. Vuosi sitten jännitettiin, miten karhun säikäyttämä Nikulan karja saatiin työllä ja vaivalla palautettua tilalle. Urakka Alvajärven lähimaastoissa kesti viikkoja.
Keski-Suomeen myönnettiin tälle syksylle kolmetoista karhun kaatolupaa. Yksi niistä tuli Kinnulaan. Metsästys ei ole tuottanut toistaiseksi tulosta. Pihtiputaalle kaatolupia ei annettu. Luvanmyöntäjä totesi, että aluella ei ole riittävästi karhuhavaintoja.
Karhujen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen, kirjaamiseen ja tuskastuttavasti viipyvien alimitoitettujen korvausten hakemiseen kyllästynyt tarhaaja haki omissa nimissään poikkeuslupaa kahden karhun kaatamiseen. Jos perusteet karhukannan harventamiseen löytyvät, poikkeuslupa voidaan myöntää nopeasti.
Maaseutuyrittäjillä riittää työtä ilman petojen aiheuttamaa lisäriesaa. Vaikka väki valuu vähitellen kyliltä kirkonkyliin ja kaupunkeihin, pedot on jätettävä keskittämiskehityksen ulkopuolelle. Niiden luontaisia elinalueita ovat asumattomat erämaat.
