Taas kerran kohtasin mielenkiintoisen aiheen toimituksen autossa radiokanavia selatessani. Aihe on kasvava käsite nimeltä green care. Pointti on hyödyntää luontoa ja maaseutua hyvinvointi- ja terveyspalveluissa.

Kovin uudesta ilmiöstä ei liene kyse, sillä luultavasti jokainen tietää kuinka murheet katoavat taivaan tuuliin kun lähtee metsään kävelemään.

Green care -termi on tullut Suomessa tutuksi vasta jokunen vuosi sitten, mutta ihmisten hoitamiseen liittyviä laitoksia kuten sairaaloita on aina rakennettu luonnonkauniille paikoille ja ympäristöä on osattu hyödyntää hoidossa. Ehkä trendikäs termi vain tekee asiasta jotenkin tavoitteellisemman.

Koska luonnon merkitys hyvinvoinnille tuntuu niin päivänselvältä asialta, bisnes alpakoiden halailun ja puutarhan kitkemisen ympärillä tavallaan huvittaa. 

Ihmiset osallistuvat kursseille, joilla opetellaan kuuntelemaan kuinka luonto soi, näkemään millaista tarinaa maisema kertoo tai mitä on luonnollinen liikkuminen.

Se on hyvä, mutta tavallaan huvittaa ja toisaalta myös surettaa se, miten pahasti olemme vieraantuneet kyseisistä asioista. En epäile vihreän hoivan merkitystä hetkeäkään ja uskon että kiireiset, stressaantuneet ja rauhaa kaipaavat kaupunkilaiset ovat maaseudulle ja maatilamatkailulle merkittävä mahdollisuus.

Silloin kun ihminen vielä nukkui luolassa ja käveli paljain jaloin, tuskin puhuttiin stressipäänsärystä, hartiavaivoista tai huonosta ryhdistä.
En tarkoita että kyllä ennen oli kaikki paremmin ja pitäisi palata luoliin, mutta sillä, millainen yhteys ihmisellä on maahan, on taatusti vaikutusta hyvinvointiin.

Maa on niin kuin valtava energiakenno, jota aurinko lataa. Hyvät ja huonot energiat kuulostavat valitettavan usein jotenkin uskon asioilta, vaikka eivät ole.
Eli jos ei omista alpakoita joita halailla, voi kokeilla maadoittumista, josta on povattu vuosisadan suurinta terveyslöytöä.

Maadoittuminen perustuu siihen, että kun ihminen on välittömässä yhteydessä maahan, maan pinnalta pääsee virtaamaan kehoon negatiivisesti varautuneita vapaita elektroneja. Näin keho tasapainottuu samalle sähköenergian tasolle maan kanssa ja staattinen sähkö poistuu elimistöstä.

Käytännössä maadoittuminen onnistuu oleskelemalla luonnossa ilman kenkiä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta valitettavan monen mielestä myös hullulta.

Niina Luomala