Sähköinen asiointi on tullut jäädäkseen ja se lisääntyy ulottaen lonkeronsa kaikille elämänaloille.

Tavoitteet sähköisen asioinnin edistämisessä ovat hyvät, kuten valtionvarainministeriön internet-sivulle on asiantuntevan kuuloisesti kirjattu:

”Sähköiset palvelut lisäävät kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia käyttää julkisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen asiointi on yleensä helpoin ja nopein tapa hoitaa viranomaisasioita. Kun sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy, julkinen palvelutuotanto tehostuu ja yhteisiä verovaroja säästyy. Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut ovat toimivia, helppokäyttöisiä ja turvallisia.”

Suomi on maailman lukutaitoisin kansa. Perinteinen lukutaito ei välttämättä riitä älykännyköiden ja tietokoneiden luvatussa maassa. Sähköisten palvelujen joustavassa käyttämisessä tarvitaan tietynlaista lukutaitoa, joka pitää jokaisen opetella. Lapset ja nuoret uivat tietoyhteiskunnassa kuin kalat vedessä, mutta monissa vanhemman ikäluokan ihmisissä sähköinen asiointi herättää jo sanaparina kylmiä väreitä.

Yhteiskunta ei toimi ilman sähköisiä palveluja, mutta niistä ei saa tulla itseisarvo. Niiden rinnalla on oltava aina mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun. Muuten keskimäärin hyvin toimiva järjestelmä lisää syrjäytymistä.