Hallinnollisten rajojen pysyvyyttä testataan ja muokataan. Aikanaan tärkeiltä tuntuneita läänejä ei enää kukaan kaipaa. Nyt katse on käännetty maakuntiin.
Pisimmälle menevässä karttaharjoituksessa aluetieteilijät Timo Aro ja Timo Widbom jakavat maan seitsemään maakuntaan. Rajat perustuvat keskuskaupunkien saavutettavuuteen (HS 17.7.). Hallituksen aluehallintouudistuksessa maakuntia on jäämässä 18. Niiden väkiluku vaihtelee Uudenmaan 1,6 miljoonasta Keski-Pohjanmaan alle 70 000:een.
Aron ja Widbomin kynän jälki on kiusallinen Keski-Suomelle. Sen mukaan metsomaakunta jakautuu keskeltä kahtia. Itäosa nojaa Kuopion imuun ja länsiosalla pönkitetään Seinäjokea. Etelästä valuu pala Tampereen suuntaan. Suurin osa Pihtipudasta sijoittuu Kuopion piiriin ja pieni osa Kinnulan kanssa Seinäjoen piiriin.
Keski-Suomessa nostetaan hanakasti esille, miten hyvin maakunta pärjää ja edistyy. Ulkopuolisin silmin tilanne näyttäytyy toisenlaiselta. Samainen alue- ja väestötutkija, tohtori Timo Aro listasi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 24.7. alueet, joilla kasvavat väkiluku, työpaikat, opiskelijamäärät, investoinnit ja matkailu. Aron mukaan todellisia kasvukeskuksia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Keski-Suomen veturina pidetty Jyväskylä ei listalle yltänyt.
