Wiitaunionin uusi sivistystoimen toimialajohtaja Laila Nikunlassi (57) yllättyi Pihtiputaan palvelujen hyvästä tasosta. Nikunlassi kehuu vapaa-ajan palveluita runsaiksi, kun niitä vertaa Enontekiöön, jossa hän asui kolmekymmentä vuotta työskennellessään muun muassa sivistystoimenjohtajana ja rehtorina.
– Olen aivan innoissani, kun täällä voi tehdä vaikka sun mitä. Kansalaisopiston harrastuksista löytyy jokaiselle jotakin. Haluaisin mennä kieliin, kuoroihin ja liikuntajuttuihin. Kuntosali kuulemma paranee, vaikka tuokin on varmasti hyvä, koska olen tottunut pienempään. Täällä on myös paljon erilaisia kävelyreittejä.
Laila Nikunlassi ilahtui muutenkin pihtiputaalaisten aktiivisuudesta. Toimiva tanssilava ja kesäteatteri saavat häneltä kehuja ja myös kaupat sekä monet ruokapaikat. Enontekiöllä oli vain yksi kauppa.
– Nelostien varrelta on kätevää lähteä joka paikkaan. On hyvät ja halvat bussiyhteydet, eikä tarvitse aina körryytellä omalla autolla. Minulla oli Peltovuoman koululta Kilpisjärven koululle 220 kilometriä yhteen suuntaan. Nyt tuntuu, että Kuopio on vieressä. Miten kätevää, kun pääsee käymään siellä serkun luona iltakahvilla.
Laila Nikunlassi pitää pihtiputaalaisia tavallisina ja helposti lähestyttävinä sekä Pihtipudasta hyvin kodikkaana ja houkuttelevana paikkana kauniin luonnon keskellä.
– En olisi tänne muuten hakenutkaan. Minut on otettu lämpimästi vastaan.
Laila Nikunlassi tiesi Pihtiputaan hyvin jo ennestään, sillä hänen tyttärensä Helena Vuopionperä toimi pari vuotta Pihtiputaan kunnansihteerinä.
– Helenan kautta alue tuli tutuksi, ja kun tuli mahdollisuus, minua houkutti kovasti hakea tänne. Ihanaa että jossakin kunnassa ajatellaan, että monenikäisiä tarvitaan ja kokemusta arvostetaan.
Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari näyttää Nikunlassin mielestä toimivalta systeemiltä, koska se on ollut toiminnassa kohta viisitoista vuotta.
– Jos se ei olisi toiminut, muutoksia olisi varmaan tehty. Ihmiset tuntuvat sujahtelevan hirmu luontevasti kahden kunnan välillä. Hyvä, että on yhteinen lautakunta, eikä niin, että molemmissa kunnissa olisi oma ja vain viranhaltija olisi yhteinen, kuten aikoinaan Muoniossa ja Enontekiöllä. Se oli raskas yhdistelmä, kun molemmissa kunnissa oli kahdet kokoukset ja minä olin ainoa yhdistävä tekijä.
Laila Nikunlassi on huomannut, että koulutoimi on arvostettua Pihtiputaalla.
– Resurssointi ja tilat näyttävät hyviltä. Taloudellisista syistä täälläkin on varmasti päädytty aluelukioon ja yhteiseen sivistystoimenjohtajan hallintoon. Pienissä kunnissa aluelukiossa on helpompi käyttää resursseja yhteisesti.