Kentucky Nhonguane lähti eteläisen Afrikan Mosambikista jatko-opiskelemaan Pihtiputaan lukioon. Neljässä vuodessa hän opiskeli sekä sujuvan suomen kielen että suomen kielellä suoritetun ylioppilastutkinnon.
Tämän kevään ylioppilas Kentucky Nhonguane, 21-vuotta, on päätynyt Pihtiputaan lukioon hieman erilaista reittiä. Mosambikin pääkaupungista Maputosta kotoisin oleva Nhonguane päätti 18-vuotiaana lähteä opiskelemaan 10 000 kilometrin päähän ylioppilastutkinnon suomeksi.
Vuonna 2018 Suomeen muuttaessa maa ei ollut hänelle kuitenkaan täysin tuntematon. Nhonguanen isä on töissä Koneella ja hän on siksi käynyt usein Suomessa työmatkoilla. Vuonna 2016 perhe lomaili Helsingissä, ja myöhemmin tulevia koulutuspaikkoja miettiessä Suomi muistui mieleen.
– Monet muut kaverit lähtivät opiskelemaan esimerkiksi Portugaliin, mutta halusin kokeilla uutta. Suomi oli paikkana erilainen ja aika harvinainen, Nhonguane sanoo.
– En tiennyt paljoa Suomesta, mutta sain isältä vähän tietoja.
Nhonguane haki juuri Pihtiputaalle siksi, että koko suomenkielinen lukiokoulutus ja suomen opiskelu samaan aikaan ei ollut mahdollista kuin aivan muutamassa lukiossa. Pihtiputaan lukio valikoitui niistä musiikkilinjan takia.
– Minua on aina kiinnostanut, miten musiikkia tehdään, ja halusin oppia soittamaan pianoa ja kitaraa.
Isä kannusti Nhonguanea Suomeen muuttamisessa, mutta äiti oli aluksi varovaisempi.
– Hän mietti, olisiko jatko-opiskelu englanniksi sittenkin helpompaa. Lopulta hänkin kannusti minua.
Alku oli hankala. Yksin asuminen kaukana kotoa oli jännittävää, eikä Nhonguane tuntenut paikkakunnalta ketään.
– Minulla ei ollut mahdollisuuksia nähdä perhettäni tai sukulaisiani, ainoa kommunikointikeino oli Whatsapp-viestit ja -videopuhelut, Nhonguane kertoo.
– Myös korona vaikutti tilanteeseeni merkittävästi. Minun piti esimerkiksi lähteä Mosambikiin kesällä 2020, mutta matkustusrajoitukset eivät sallineet sitä, Nhonguane kertoo.
– Jouluna 2021 yritin jälleen lähteä käymään kotona, ja lentolippukin oli varattuna, mutta omikronvariantin seurauksena kaikki Euroopan ja Afrikan väliset lennot peruutettiin.
Opinnot lähtivät sujumaan pikkuhiljaa, ja aiempi kokonaan englanninkielinen peruskoulutus auttoi alkuun.
– Suomen kieli on haastavaa, muttei mahdotonta. Vaikeinta on kirjakieli ja sen taivutukset, tavutukset ja lauserakenteet. Puhekieli sujuu paremmin, sillä olen ollut koko ajan kielen ympäröimänä ja kuulin sitä jatkuvasti.
Suurimmiksi haasteiksi Nhonguane toteaakin suomen kielen opiskelun sekä yksin asumisen.
– Oli rankkaa olla yksin jouluna ja uutenavuotena.
Miljoonakaupungin kasvatille Pihtipudas oli aluksi melkoinen kulttuurishokki. Maputon metropolialueella asuu vajaa kaksi miljoonaa ihmistä, kun taas Pihtiputaan kunnassa vajaa 4000.
– Olin tottunut suurkaupunkiin, mutta totuin lopulta myös Pihtiputaaseen. Opin asumaan täällä.
Myös suomalainen saunakulttuuri ja erilaiset sosiaaliset normit yllättivät. Vaikka suomalaiset eivät olleet sosiaalisissa tilanteissa kovin helposti lähestyttäviä, saunaan mentiin alasti peittelemättä.
– Suomalaisten kanssa kavereiden saaminen oli vaikeampaa, sillä he eivät ole niin avoimia. Mutta kun heihin tutustuu paremmin, heistä saa hyvän kaverin, johon voi luottaa, Nhonguane pohtii.
– Ekalla kerralla saunominen oli aika outoa, mutta yritin olla normaalisti. Sekin helpottui sitten ajan myötä.
Ylioppilastutkinnon jälkeen Nhonguane on hakenut korkeakouluopintoihin sekä Suomeen että ulkomaille. Aloista kiinnostavat erityisesti tietojenkäsittely, tietotekniikka sekä kauppatieteet.
– Jos en pääse yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, menen joko töihin tai ammattikouluun. Opiskelukaupungeista eniten kiinnostavat Turku ja Tampere. Olen matkustellut Suomessa jonkin verran, ja käynyt perheen kanssa esimerkiksi Raisiossa perhetuttujen luona.
Nhonguanen perhe tuli ylioppilasjuhlia varten kahdeksi viikoksi Suomeen. Heidän mielestään Pihtipudas oli mukava ja rauhallinen paikka.
