Kinnulassa kahdentoista kunnanvaltuutetun vaatimuksesta tehty kunnan hallinnon sisäinen tarkastus paljasti, etteivät hallintoa jo vuosia kritisoineet tahot ole olleet liikkeellä pelkästään kiusantekomielessä.

Lähes 40-sivuinen raportti nostaa esiin niin monta kunnanjohtaja Juha Urpilaisen toimintaan ja koko kunnan hallintoon ja päätöksentekojärjestelmään liittyvää epäkohtaa, että on pakko kysyä, onko leväperäisestä asioidenhoidosta tullut Kinnulassa vuosien mittaan maan tapa.

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on koulutukseltaan insinööri ja toimi ennen synnyinkuntansa keulakuvaksi siirtymistä yritysten johtotehtävissä. Kinnulaan haettiin tuolloin kunta-alan ammattilaisen
sijasta dynaamista johtajaa, joka veisi kunnan kehitystä eteenpäin, hankkisi kuntaan yrityksiä ja toisi uusia työpaikkoja.

Urpilaisen aikana Kinnula on päässyt myönteisesti esille julkisuudessa.
Kuntaa on hehkutettu aktiivisesta työllistämisestä ja keskittymisestä elinkeinotoiminnassa hoiva-alan yrityksiin.
Varsinainen jymyuutinen oli Kinnulassa syntyneen Tapani Viikin menestyvän yrityksen PV-Putkituksen rantautuminen Kinnulaan.

Jälkiviisaasti voi todeta, että PV-Putkituksen kaukolämpöputkia valmistava tehdas oli Kinnulan mitassa valtava hanke ja samalla iso riski. Alku näytti lupaavalta, mutta lento jäi lyhyeksi. Komeat
tilat ovat olleet tyhjillään vuoden ja yritys on hakeutunut konkurssiin.
Usein käy kuitenkin niin, että savuaville raunioille nousee uutta yritystoimintaa.
Aika näyttää, kannattiko riski ottaa.

Kinnulan hallintoa kolmelta vuodelta käsitelleen tutkinnan tulos osoittaa, että kunnan johtaminen on taitolaji.
Kunnissa tarvitaan vastuutehtäviin henkilöitä, jotka tuntevat kuntia koskevan säädösviidakon ja ovat perillä siitä, miten asiat valmistellaan, miten päätökset pannaan toimeen ja miten
päätösten toimeenpanoa ja hyvän hallinnon toteutumista seurataan. Heitä on myös ymmärrettävä kuunnella.