Putaanvirran koulun oppilaiden ja työntekijöiden pitkäksi käynyt evakkoretki parakeissa on päättymässä. Kaksi parakkivuotta ovat koettelemus, josta selviämistä muistellaan joskus kuin suurta seikkailua.
Uusi lukuvuosi aloitetaan tämän ajan opetuksen vaatimukset täyttävissä tiloissa. Pihtiputaan alakoululaiset ja koulun työntekijät saavat käyttöönsä rakennuksen, jonka odotetaan palvelevan käyttäjiä vähintään viisikymmentä vuotta. Perjantain harjannostajaisten yhteydessä vielä keskeneräiseen kouluun päästiin tutustumaan. Rakennuksen suunnittelu vakuutti ja muodot ihastuttivat.
Kuntalaisten kannalta tuntuu hyvöältä, että suunnittelijat, urakoitsijat, työntekijät ja valvojat lupasivat, että Putaanvirran koulusta tehdään sisäilmaltaan niin turvallinen paikka kuin se nykyiseen rakentamiseen liittyvän tiedon mukaan on mahdollista. Mitään ei haluta jättää sattuman varaan.
Hyvään työnjälkeen tähdätään jo perusasioissa, kuten rakennustyömaan siisteydessä. Eloperäisiä aineita ei rakenteisiin saa päästä. Yhtään kohtaa rakennuksesta ei suljeta ennen kuin tarkastaja on käynyt katsomassa, että kaikki on kohdallaan.
Rakentamiseen sisältyy aina yllätyksiä. Putaanvirran kohdalla riskipaikkoja on ainakin kaksi. Vanhan koulun uusin osa nivellettiin osaksi uudisrakennusta. Sen sisältämä sisäilmariski halutaan minimoida purkamalla sisäkattojen huokoinen verhoilu ja tiivistämällä kaikki läpiviennit. Toinen, joidenkin mielestä epäilyttävä kohde on yhdyskäytävä, joka yhdistää Putaanvirran koulun Tahkonpolun kouluun.
Pihtipudas sai valtion tukea vain koulun liikuntasalin rakentamiseen. Putaanvirran rakentaminen on väestöään menettävälle kunnalle taloudellisesti raskas kannettava. Ensimmäisten kustannusarvioiden mukaan koulun piti maksaa viitisen miljoonaa euroa, nyt puhutaan jo 6,8 miljoonasta eurosta.
Mutta mikä olisi ollut vaihtoehto? Pihtiputaan lapset tarvitsevat hyvän ja turvallisen koulun.