Teatterialaa Kokkolassa opiskeleva Kinnulan oma tyttö Matleena Väisänen on omalla alallaan.
Muhola-päivien ehdottomaksi kohokohdaksi nousi Muttiteatterin näytelmä Emmauksen tiellä, jossa ehdittiin käydä kahdessa tunnissa läpi moninainen tunteiden kirjo ylpeydestä ja halveksunnasta vihaan, syyllisyyteen, katumukseen, hyväksymiseen ja rakkauteen.
Emmauksen tiellä antaa loistavat lähtökohdat kesäteatterille. Taustalla on ohjaaja Markku Pölösen itseironisen käsikirjoituksen pohjalta vuonna 2001 valmistunut elokuva, jossa pilkka osuu kaikkien nilkkaan, myös ohjaajan omaan.
Lähes kahdestakymmenestä eri-ikäisestä näyttelijästä koottu Muttiteatteri ohittaa kaukaa kesäteattereille vaarallisen karikon: yleisöä kiusaannuttavan ylitaiteellisuuden.
Matleena Väisänen on onnistunut vapauttamaan näyttelijöistä rohkeaa heittäytymistä, raikasta uskaltamista ja mitään häpeämätöntä itsensä likoon laittamista. Aineksista syntyy näytelmä, jota seuraava yleisö huomaa liian pian, että nytkö tämä jo loppui.
Emmauksen tiellä alkaa muka fiksun, helsinkiläistyneen Ranen paluulla syvällä maaseudulla sijaitsevalle kotikylälleen. Ranen mielestä lapsuus on ollut yhtä kärsimystä ja vanhoista kavereista on tullut kehityksen vauhdista pudonneita turjakkeita.
Emmauksen tiellä -näytelmän käsikirjoitus on Pölösen tapaan alkuperäisväestölle armollinen. Jossain vaiheessa ylpeät lankeavat ja saavat tilaisuuden katumukseen ja uuteen alkuun. Niin käy Ranellekin, kun hänelle selviää, miksi sodan käynyt isä oli sellainen kuin oli.
Muttiteatterin esiintyy vielä ensi lauantaina ja sunnuntaina.
Kannattaa mennä katsomaan.
Muttiteatterin muodostavat Matleena Väisänen, Ossi Väisänen, Harri Laajoki, Toini Hämäläinen, Sirkka Holmberg, Roope Rekonen, Roosa Rekonen, Jarkko Rekonen, Kalle Väisänen, Mikko Hämäläinen, Olavi Tuikkanen, Arja Hämäläinen, Ronja Rekonen, Liisa Väisänen, Erkki Piispanen, Reetta Rekonen ja Rasmus Rekonen.