Neljä vuotta sitten kolmisenkymmentä evankelis-luterilaista seurakuntaa nimesi kirkkovaltuustot äänestämättä. Jos päätöstä sopuvaaleista ei ole erikseen tehty, kirkkovaltuustojen jäsenet valitaan 9.11. pidettävillä vaaleilla. Ehdokasasettelu päättyy maanantaina. Ennakkoäänestys järjestetään 27.–31.10. Aänestää saa, kun on täyttänyt kuusitoista vuotta.

Kinnulalaisista 94,7 prosenttia kuuluu kirkkoon. Lukema on Suomen ennätys. Toisen ääripään muodostaa Helsingin seurakuntayhtymä. Sen asukkaista 59,2 % maksaa kirkollisveroa.

Kinnula on rikkonut usein ennätyksiä äänestysaktiivisuudessa. Viime seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli 48,2, Suomen ennätys sekin. Äänestysinto laski Kinnulassa edellisistä vaaleista 2,5 prosenttiyksikköä. Pihtiputaalla suunta oli toinen, mutta niin oli lähtötasokin. Pihtiputaan äänioikeutetuista 29,5 prosenttia äänesti. Lukema oli neljä vuotta aikaisemmin 25,3.

Koko maan äänestysprosentti jäi vuoden 2010 vaaleissa 17 prosenttiin. Osallistumisaktiivisuus oli vieläkin vaatimatonta, vaikka siinä tapahtui neljän prosenttiyksikön nousu.

Asioita hoidetaan seurakunnissa lähes samalla järjestelmällä kuin valtio- ja kuntatasolla. Pihtiputaalla ja Kinnulassa kirkkovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Esityslistalle nousevat asiat on pureskeltu valmiiksi kirkkoneuvoston ja seurakunnan johtavien viranhaltijoiden kesken ja ne muuttuvat valtuustossa harvoin. Keskustelu kokouksissa jää yleensä muutamaan puheenvuoroon. Lähes poikkeuksetta puheenaiheena on talous.

Taloutta ja äänestysaktiivisuutta suurempia pulmia kirkossa ovat jäsenkato ja jäsenistön laiska osallistuminen. Kirkossa käydään häissä, hautajaisissa ja muissa perhejuhlissa. Myös arkeen väriä lisäävät tapahtumat tuovat ihmisiä kirkkoon. Vain harva noudattaa kirkonkellojen kutsua tavalliseen jumalanpalvelukseen tai osallistuu muuhun seurakuntatyöhön.

Uusilta valtuutetuilta saa odottaa raikasta otetta myös seurakuntatyön sisällön uudistamiseen.