Kinnulan Keskustien varressa on vanha kaksikerroksinen puurakennus, jolle löytyy monia nimityksiä. Nimet kumpuavat rakennuksessa kauppaa pitäneiltä talon omistajilta. Taloa on kutsuttu vuosien saatossa ainakin Sanilaksi ja Kasuriseksi.
Suurin osa Kinnulan asukkaista tuntee paikan nykyään Olkkolan rakennuksena kauppiaana 1970-luvulla toimineen Olli Olkkolan mukaan. Tänä päivänä paikan omistavat Ollin tytär Kaija Olkkola ja tämän avomies Tuomo Kinnunen.
Pariskunta osti rakennuksen noin 15 vuotta sitten. Kaija Olkkola piti talossa Kinnulan Kirpputori ja Realisointi -nimistä yritystä seitsemän vuoden ajan. Sen jälkeen kirpputoritoiminta lakkasi pariksi vuodeksi, kunnes tänä kesänä kirppari on auennut uudelleen.
— Tässä on meidän omia tavaroita, mitä ollaan vuosien aikana lyöty varastoon. Me tyhjennetään taloa, kun ei viitsisi kaikkea polttaakaan. Yritetään saada kaupattua kaikki pois.
Myytävänä on jokapäiväisten käyttötavaroiden lisäksi edesmenneen Olli Olkkolan tekemiä pahka- ja tuohitöitä.
Kirpputorilla on vieraillut paljon asiakkaita tänä kesänä.
— Kyllä on ihmeen paljon käynyt, vaikka ei meillä ole edes mitään kummempaa mainosta. Ainoastaan tuo yksi ikkunassa.
Asiakkaista monet ovat olleet entisiä kinnulalaisia, jotka asuvat nyt muualla.
— He tulevat muistelemaan menneitä. Monet ovat käyneet lapsena tässä, ja jokaisella on omat muistonsa. Mielessä on lapsena tehdyt viiden pennin purkka- tai tikkariostokset.
Rakennus on pystytetty alun perin vuonna 1931. 1930-luvulla tiloissa toimi kivijärveläisen Kalle Kasurisen sekatavarakauppa. Kasurinen lopetti kauppansa hieman ennen sotavuosia. Sen jälkeen omistajat ovat vaihtuneet paikalla tiuhaan tahtiin.
— Tässä on ollut paljon pieniä marketteja. Kauppiaina on ollut Sanilaa, Kiviahon Voittoa ja Humalajokea. Itse kukin on pitänyt samanlaista sekatavaraliikettä. Kaupasta löytyi usein ainakin ruoka-, rauta- ja vaatepuoli, Kaija Olkkola muistelee.
Kaupan pidon ohella rakennuksessa on asunut vuosien varrella muutamia vuokralaisia.
1970-luvulla tiloissa toimi Kiviahojen pitämä Spar-kauppa, jonka jälkeen Olli Olkkola osti rakennuksen.
— Tämä oli kahdesta kolmeen vuotta tyhjillään, kunnes isä paikan osti. Oli tässä sitten senkin jälkeen joitain liikkeitä vähän aikaa.Uusi omistaja haussa
Talo onkin ollut historiaansa peilaten saman suvun hallussa jo pitkään. Asiaan on tulossa muutos, sillä talo on ollut tontteineen myynnissä jo hetken aikaa.
— Ei vaan tahdo olla näillä korkeuksilla ostajia, Olkkola harmittelee.
Hänen mukaansa rakennus on herättänyt kuitenkin jonkinlaista kiinnostusta potentiaalisten ostajien joukossa.
— Onhan niitä kyselijöitä ollut, mutta ei mitään niin vakavasti otettavaa. Tässä on meillä vesi, viemäri- ja sähköliittymä. Ne ovat jo pelkästään ihan rahanarvoisia. Melkein ollaankin aina sanottu, että liittymien ja tontin hinnalla myydään halukkaille.
Vaikka talo ei menisikään kaupaksi, tulee se pysymään luultavasti Kinnulan katukuvassa. Pitkän historiansa takia rakennuksen purun saattaa nimittäin estää Museovirasto.
Kaija Olkkolalla on monia hyviä muistoja rakennukseen ja Kinnulaan liittyen.
— Olen ollut viidentoista vanha, kun muutin tänne. Olenhan minä tässä nuoruuteni viettänyt, Kaija tokaisee kaihoisasti.