Kunnat joutuvat maksamaan suuria summia huonosti hoidetusta työllisyydestä. Lain mukaan Kela maksaa työttömyystuen kokonaan 300 työttömyyspäivään saakka. Tämän jälkeen kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 300 päivän kuluessa.
Tuhannen työttömyyspäivän jälkeen kuntien osuus nousee 70 prosenttiiniin. Työllistämiseen kuntien on puolestaan mahdollisuus saada palkkatukea 50 % sekä lisäksi lisätukea jopa 30 % keskimääräisestä palkkatuesta. Työttömälle yli 57-vuotiaalle laki puolestaan turvaa sen, että kotikunnan on työllistettävä työtön ennen kuin hän putoaa työmarkkinatuelle.
Vamman tai sairauden perusteella voidaan 50 %:n palkkatuki myöntää käytännössä pysyväksi. Kuntien kannattaisi myös tukea alueellaan olevia yhdistyksiä. Yhdistykset ja säätiöt voivat saada palkkatukea tietyin edellytyksin jopa 100 %.
Kunnissa työllistäminen kuitenkin takkuaa, vaikka kaikki tutkimukset puoltavat työllistämistä. Valtion työllistämisrahaa jää käyttämättä ja kunnat surutta maksavat työllistämisen laiminlyönnistä sakkoja.
Paremmalla kuntien työllisyyspolitiikalla saataisiin työllistämisrahat pyörimään kunnissa, verotulot kasvaisivat, syrjäytymiskustannukset laskisivat ja ennen kaikkea ihmisten toimeliaisuus ja työnteon kulttuuri alueellamme säilyisi.
Kunnissa tuntuu kuitenkin vallitsevan käsitys, että lakaisemalla ongelman maton alle ja maksamalla, ongelma on sivuutettu. Työllistämistä ei nähdä kunnissa tärkeänä ja se koetaan vaikeaksi toteuttaa. Totta on, että pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joista osa on työkykyisiä ja osa ei. Osalle työttömistä kuuluisi työkyvyttömyyseläke. Kuntien aktiivisella työllistämispolitiikalla eläkkeelle pääsyyn voidaan vaikuttaa olennaisesti.
Kinnulan kunta tunnettiin aikaisemmin aktiivisesta työllistämisestä. Kinnulan kunnan työllisyyskokeiluun kävi tutustumassa yli sata eri organisaatiota. Työttömyys saatiin puristettu kuuteen prosenttiin ja Kelalle maksettavat sakot lähes nollaan. Kunnan talous oli vahvasti positiivinen, väkiluku jopa kasvoi ja erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen menot laskivat.
Nyt olemme kuitenkin Kinnulassa päätyneet tilanteeseen, jossa kunnan talous on pahasti alijäämäinen ja työttömyys on yksi Suomen pahimmista. Kelalle on sakkomaksuja maksettu vuodesta 2014 tähän päivään mennessä melkein 400 000 euroa. Vuonna 2018 työttömyydestä maksetut sakkomaksut olivat lähes 100 000 euroa.
Onko sakkomaksujen määrä vuosittain iso vai pieni asia Kinnulan kunnan taloudessa? Hyvän lähtökohdan ajattelulle saa, kun miettii Kinnulan kunnan vuosittaisia kiinteistöveroja. Ne ovat noin 370 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että joka vuosi kiinteistöverojen tuotosta yli 25 % menee sakkomaksujen maksamiseen Kelalle.
Olisiko nyt jo aika muutokselle ja aloittaa aktiivisempi työllistäminen kunnissa? Mahdollisuudet siihen ovat olemassa. Suomen hallitus on luvannut entistä enemmän tukea työllistämiseen. Tarvitaan vain vähän ymmärrystä, aktiivisuutta ja hyvää poliittista tahtoa.
Juha Urpilainen
