Koronavirusta vastaan käytävässä taistelussa kansalaisen on pakko puikkelehtia eri medioista singahtelevien ohjeiden ristitulessa. 

Väkisin syntyy hamletmainen käyttääkö vai eikö -tunne, kun lukee tai kuuntelee ohjeita kankaisen kasvosuojan tarpeellisuudesta julkisilla paikoilla kuten kaupoissa.

Epidemian alkupäivinä ihmisiä valistettiin, ettei kankaisesta maskista tai kevyestä hengityssuojasta ole hyötyä. Se ei virustartuntaa estä. 

Samaan hengenvetoon todettiin, että siitä voi olla apua muille, koska maski vähentää yskimisen, aivastelun tai nauramisen levittämien pisaroiden määrää ja siten jarruttaa viruksen leviämistä. 

Maallikkona en osaa vetää sanomisista kuin yhden johtopäätöksen: maskista on apua taudin leviämisen hillitsemisessä.

Ristiriitainen tunne ei hellittänyt uutisista, joiden mukaan Itävalta höllensi tiukkoja liikkumisrajoituksia ruokakauppojen osalta. Samalla kasvosuojat määrättiin pakollisiksi. Kauppiaan pitää huolehtia, että kaupan ovella sisään pyrkijälle on tarjolla suoja.

Meillä jatketaan valitulla linjalla ja todetaan, että hengitys- tai kasvosuojan käyttäminen  ei ole kaupassa käydessä tarpeen, koska apua kevyestä suojautumisesta ei koronan kannalta ole.

Hiipi mieleen ajatus, että kyse on kansalaisten rauhoittamisesta. Meillähän hengityssuojat myytiin kaupoista loppuun heti 12.3. päivän jälkeen, eikä niitä ole hyllyille sen koommin ilmaantunut. 

Kansalaiset eivät siis pysty suojautumaan, vaikka haluaisivat. Suojia on hädin tuskin riittänyt sairaaloiden, kotihoidon ja hoitolaitosten ammattilaisille. Uutisten mukaan osa heistäkin joutuu tekemään työtään vaatimukset alittavalla varustuksella. 

Viikko sitten THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli omasta puolestaan, ei siis edustamansa laitoksen puolesta, että oireettomankin ihmisen on hyvä alkaa käyttää kankaista maskia muiden suojaamiseksi, koska ”väestötasolla hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat”. Yksi tärkeä perustelu on se, että virusta voi kantaa ja levittää oireettomana hyvinkin pitkään.

Tervahaudan kannanotto ehdittiin teilata saman tien. Meillä kotona Tervahauta sai aikaan sen, että vaimo etsi vanhaa, tukevaa lakanakangasta ja alkoi suunnitella suu-nenäsuojien ompelemista netistä löytämiensä marttojen ohjeen mukaan.

Pienenä lempipuuhaani oli Zorroksi naamioituminen. Aika näyttää, kestääkö pokka astua vielä tässä iässä kauppaan naamari päässä.