Janne Isomaa aloitti Pihtiputaan ja Kinnulan kirkkoherrana viime syksynä. Isomaan muodollista virkaanasettamisjuhlaa vietettiin sunnuntaina Pihtiputaan kirkossa. Messun jälkeen juhla jatkui seurakuntakeskus Sallilassa.
Kirkkoherran valinta on ollut pikällinen prosessi, sillä virka avattiin haettavaksi peräti viisi kertaa. Epätoivoakin on ollut ilmassa niin työntekijöillä kuin luottamushenkilöilläkin, sillä kahden seurakunnan johtamiseen ei monellakaan hakijalla ollut lopulta halukkuutta.
Vaiherikkaan hakuhistorian seurausta lienee se, että sunnuntaina kirkonmäellä oli varsin vapautunut ja iloinen tunnelma seurakuntien yhteisesti järjestämässä juhlassa.
Työntekijät totesivat puheissaan Isomaan tarttuneen reippaasti toimeen. Hyvä ja keskusteleva henki työyhteisössä on huomioitu, ja se on myös Isomaan tavoite ollut alusta asti.
– Tänään täällä tuntuu nöyrältä ja kiitolliselta, että saan tehdä tätä työtä. Ei tätä tehdä yksin, vaan yhdessä hyvien työkavereiden, luottamsuhenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa, Isomaa totesi.
Lääninrovasti, Saarijärven seurakunnan kirkkoherra Jarmo Autonen totesi prosessin olleen pitkä ja monivaiheinen.
– Olen ollut mukana alusta asti, ja jossain vaiheessa jo toivoin, ettei Janne vetäisi papereitaan pois. Tämä on ollut mielenkiintoinen ja pitkä prosessi, mutta sillä on ollut myös työllistävä vaikutus, Autonen totesi puheessaan.
– Nyt näyttää siltä, että seurakunnilla on hyvä ja tehtäväänsä sitoutunut kirkkoherra.
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki vieraili Pihtiputaalla ensimmäistä kertaa piispana toimiessaan. Pohjoinen Keski-Suomi on Pielaveden seurakunnassa pitkään toimineelle Salomäelle kuitenkin tuttua seutua. Alueen vahvuudet, ja myös haasteet ovat tuttuja. Isomaa aloitti tehtävässään syksyllä vain hieman ennen Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren seurakuntien seurakuntaselvityksen alkamista. Meneillään olevaa selvitystä ei juhlassakaan voi sivuuttaa.
Salomäki toivoo, että keskustelulle annetaan tilaa ja vaihtoehtoja tutkitaan avoimin mielin selvityksen valmistuttua. Seurakuntalaisten kuulemiselle on prosessissa varattu aikaa.
– Faktat tulee huomioida, ja toimia niiden pohjalta. Alueelliset ominaispiirteet, kuten esimerkiksi väestönkehitys tulee tietysti huomioida. Tavoitteena on ensisijaisesti turvata seurakuntien toiminnan jatkuminen alueella myös tulevaisuudessa, Salomäki linjaa.
Avainasemassa päätöksentekijöinä Salomäen mukaan ovat seurakunnat. Pohjanmaalla tuomiokapituli on ottanut seurakuntaselvityksissä myös voimakkaasti ohjaavan roolin. Salomäki kertoo, että tuomiokapitulin tehtävä on ohjata seurakuntia myös kokonaiskuvassa kestävään tapaan toimia.
– Ensisijainen toimintatapa on seurakuntien yhteinen neuvottelu, jossa erilaisia vaihtoehtoja punnitaan ja pyritään löytämään paras tapa toimia. Välttämättä, ja parhaassa tapauksessa, mahdolliset muutokset eivät näy seurakuntalaisten arjessa juuri lainkaan, Matti Salomäki toteaa.
