”En muistele menneitä, tulevia en aavista, eivätkä metsän aaveet väisty kuin päälle astumalla.”

Pekka Kanervio päätti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa Kinnulan kunnanjohtajana runoilija Caj Westerbergin säkeeseen. Kanervio halusi viestittää runolla kinnulalaisille, että ”astutaan rohkeasti uuteen vuoteen”.

Vuosi 2014 jäi historiaan Kinnulan kunnan satavuotisjuhlavuotena, mutta se muistetaan myös harvinaisen sekavana ja riitaisena kunnan hallinnossa. Kunta sai aikaan sovintosopimuksen erotetun kunnanjohtajan Juha Urpilaisen kanssa, mutta Urpilainen on tehnyt senkin jälkeen useita selvityspyyntöjä ja oikaisuvaatimuksia kunnan toimielimien päätöksistä.

Pekka Kanervio totesi, että kunnan keskushallinto on joutunut venymään tilanteessa äärimmilleen ja myös kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat joutuivat kantamaan osaa taakasta.

— Keväällä alkoi myös uuden kunnanjohtajan hakuprosessi, joka saatiin päätökseen vasta kesän alettua ja uuden kunnanjohtajan aloitettua työnsä elokuun alussa. Kaiken edellä kerrotun olisi pitänyt saattaa kunnan keskushallinnon toiminta uudelleen tasapainoon, mutta sitä saamme vielä odottaa, Kanervio sanoi.

Pekka Kanervio uskoi kuitenkin, että tulevat hallinnon järjestelytoimenpiteet lisäävät vakautta kunnassa.

Kunnanjohtaja sanoi Kinnulan kunnan selviävän alkaneesta vuodesta, sillä talousarvio on niukasti voitollinen, vaikka siihen jouduttiin sisällyttämään noin 400 000 euron valtionosuuksien lisäleikkaukset viime vuoden tasoon verrattuna.

— Edellisestä huolimatta tarkoituksena on pitää yllä mahdollisimman hyvää peruspalvelua ja varsinkin ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyrkiä saamaan aikaan säästöjä esimerkiksi erikoissairaanhoidon alueella. Uskomme siinä onnistuvamme. Tästä luottamuksesta kertoo se, että emme lähteneet muuttamaan kiinteistö- eikä kunnallisverotuksenkaan veroprosentteja, Kanervio huomautti.

Kinnulassa nimettiin myös Vuoden Retupukki neljän vuoden tauon jälkeen. Sivistyslautakunta valitsi itse asiassa kaksi Retupukkia: eläkkeellä olevat opettajat Juhani ja Marjatta Räihän. He ovat toimineet näkyvästi kinnulalaisessa kulttuurielämässä ja satavuotisjuhlavuoden toimikunnassa.

Yleisö puhkesi raikuviin suosionosoituksiin, kun Juhani Räihä aloitti kiitospuheensa imitoimalla loistavasti kansantaiteilija M.A. Nummista. Räihä muutti hieman sanoja Nummisen laulusta ”Jenkka hevosen puhdistamisesta” ja lauloi tietenkin poronhoidosta, onhan hän poromiesten sukua. Juhanin pappa oli Kuusamossa Oivangin paliskunnan poroisäntä.