Muholan Muttiteatterin ohjelmistossa oli näytelmä nimeltä ”Jo vain, herra ministeri!”. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon viikonlopun tempaukselle voisi antaa nimen ”Ehei, herra ministeri”.

Terho puuttui elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen ympärille nousseeseen kohuun niin tökeröllä tavalla, että päätin käyttää kansalaisoikeuttani antamalla ministerille suoraa palautetta Twitterin kautta. Vastausta ei tietenkään kuulunut kitkeränpuoleiseen viestiini, mutta senhän tiesin jo muutenkin.

Kyse on siitä, että Sampo Terho kieltäytyi jakamasta Aku Louhimiehelle Jussi-palkintoa, jonka Louhimiehen ohjaama Tuntematon Sotilas sai vuoden parhaana elokuvana yleisöäänestyksessä.

Eturivin naisnäyttelijät olivat syyttäneet Louhimiestä muutamaa päivää ennen Jussi-gaalaa hänen epäinhimillisistä työtavoistaan, jotka alistavat ja nöyryyttävät naisia.

Terho perusteli kieltäytymistään sillä, ettei hän voi ministerin ominaisuudessa lähettää viestiä, että Louhimiehen menetelmät olisivat ”ookoo”.

Nyt kävi vain niinpäin, että Terho lähetti itse väärää viestiä Jussi-gaalassa, jossa elokuvaväki oli juuri päässyt toipumisen alkuun alaa järkyttäneiden paljastusten jälkeen.

Useiden palkinnonsaajien puheissa haluttiin katsoa eteenpäin ja korostettiin sitä, että näin ei saa enää jatkua missään tapauksessa eikä missään olosuhteissa. Aku Louhimies käytti itse katuvaisen ja nöyrän puheenvuoron, jossa hän lupasi hakea apua itselleen. Salista ei buuattu Louhimiehelle, vaikka sitä oli jopa odotettu. Hän sai normaalit aplodit.

Ja mitä tekee sen jälkeen ministeri? Osoittaa edelleen mieltään ja jää murjottamaan pöytäänsä. Surkeinta oli se, ettei tämä palkinto edes ollut Louhimiehen henkilökohtainen, vaan se oli tarkoitettu koko elokuvan tekijätiimille, ja lisäksi se annettiin yleisöäänestyksen perusteella.

Suomalaiset olivat halunneet äänestää Tuntemattoman Sotilaan parhaaksi elokuvaksi, ja nyt ministeri antoi ikään kuin ymmärtää, että äänestitte väärin, kun piditte tuon kelmin tekeleestä.

Sampo Terhon tapaus osoitti taas kerran, kuinka vaikeaa on olla poliitikko. Pitäisi hallita kaikkea mahdollista, mistä seuraa se, että suurimmasta osasta tietää kuitenkin vain jotakin, usein jopa aika vähän. Ministerin pallilla tietämättömyys ja tilannetajun puute korostuu vielä räikeämmin.

Terhon toiminta näyttäytyy helppona irtopisteiden keräämisenä. Hän yhtyi kansankäräjien huutokuoroon, jossa langetettiin julkinen tuomio. Ministeri ei siinä tohinassa huomannut katsoa ympärilleen Jussi-gaalassa ja aistia tuulen kääntyneen. Tuomitulle annettiinkin tilaisuus parantaa tapansa.