Uuden Kotsarin kasaamisen ensimmäisiä töitä on 25 vuotta vanhan lehden selaaminen ja parin uutisen etsiminen sieltä lehden nelossivulle.

Melkein joka viikko törmää ilmiöön, kuinka neljännesvuosisata sitten tärkeinä pidetyt palvelut, jopa kokonaiset maat, ovat hävinneet. Silti maailma ympärillä loksahtelee päivä kerrallaan eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Viime viikon lehdessä mielenkiinnon herätti ensin etusivun artikkeli rakenteilla olleen valtion virastotalon harjannostajaisista.

Helmikuun 7. päivänä 1990 ilmestyneestä lehdestä löytyi juttu valtion virastotalosta otsikolla ”Pitkiä käytäviä ja reilusti tilaa”.

Jutussa kuvattiin rakennuksen vaihtelevan komeaa ulkonäköä ja kehuttiin sisäpuolta virastomaista tunnetta nostattavista pitkistä käytävistä ja reiluista tiloista. Samalla pantiin merkille, miten tyytyväisinä poliisin, verohallinnon ja työvoimatoimiston väki myhäili.

Virastotalo saatiin pitkän väännön jälkeen komistamaan Pihtiputaan muutenkin maisemiltaan silmää miellyttävää kyläkuvaa. Rakennus palkittiin valmistumisvuotensa arkkitehtonisesti parhaana julkisena rakennuksena.

Liidunvalkoinen virastoalo seisoo tontilla edelleen, mutta käyttötarkoitus on ihan toinen. Poliisi, verotoimisto ja työvoimatoimisto ovat hipsineet pois jo vuosia sitten.

Tilalle on tullut kaksi tilitoimistoa ja urheiluhieroja.
Upea käräjäsali tuomareiden, asianajajien ja muun oikeudenkäyntihenkilöstön tiloineen pölyttyy tyhjillään.
Käräjiä ehdittiin käydä Pihtiputaan uudessa virastotalossa vain muutaman vuoden ajan.

Samaan lehteen mahtui toinenkin uutinen, joka paljastaa ajan armottomuuden.

Pihtiputaan kunnanhallituksessa hyväksyttiin esitys ystäväkuntatoiminnan vaslmistelusta neuvostoliittolaisen Luganskin (Luhanskin) kaupungin kanssa. Ehdittiin elää vain vuosi eteenpäin, kun Neuvostoliitto rysähti ja punalippu laskettiin Kremlin salosta.

Samassa tohinassa Ukraina itsenäistyi, aallossa mukana Itä-Ukrainassa sijaitseva yli 400 000 asukkaan Luhansk.
Ymmärrettävästä syystä Neuvostoliiton aloite ystävätoiminnasta unohtui.

Luhanskilaisilla on täysi työ selvitä hengissä, eikä mielenkiintoa riitä Pihtiputaan suuntaan. Luhanskin alue pääkaupunkeineen irtautui kyseenalaisella kansanäänestyksellä Ukrainasta ja julistautui itsenäiseksi kansantasavallaksi, joka odottaa pääsyä osaksi Venäjää.