Puutavaraa liikkuu Äänekosken ja Haapajärven välisellä rautatiellä aikaisempaa enemmän, kiitos metsäteollisuuden suurinvestointien.

Kasvaneet liikennemäärät ovat vaimentaneet puheet rataosuuden purkamisesta. Päinvastoin, osuudella tehdään parhaillaan kunnostustöitä, joiden ansiosta radan voi toivoa pysyvän liikennöitävyydeltään vähintään nykyisellä tasolla.

Tämän seudun yhteinen toive on radan perusteellinen korjaaminen, joka mahdollistaa nykyistä uudemman, kuljetuskykyisemmän ja ympäristöystävällisemmän junakaluston käytön ja myös 60 kilometrin tuntinopeutta suuremmat nopeudet. Ehkä sekin päivä koetaan, jolloin rataosuuden pakollisesta vähimmäiskunnostuksesta päästään askel eteenpäin. Sadanneljänkymmenen kilometrin uusiminen tulee kalliiksi, mutta lisääntyvien puunkuljetusten rasittaman tiestön ylläpitäminenkin maksaa.

Radan lisääntyvä liikenne merkitsee sitä, että riski osua yhtäaikaa tasoristeykseen junan tai muun ratakaluston kanssa kasvaa. Toisaalla tässä lehdessä kirjoittava veturinkuljettaja Henri Korpela sanoo, että Pihtiputaalla tasoristeyskäyttäytyminen on pelottavinta hänen Seinäjoelta Kemiin ulottuvalla ajoalueellaan. Hän kehottaa pihtiputaalaisia asennoitumaan tosissaan rautatien ylityksiin. Vakava viesti on syytä muistaa.