Perämerellä sattui pari viikkoa sitten voimakkain maanjäristys yli sataan vuoteen.

— Huomasitko sen, joku kysyi.

No en, en huomannut. Järistys sattui lauantaina 19. maaliskuuta kello 23.55,32. Olin vedellyt hirsiä omassa sängyssäni jo melkein puoli tuntia, joten ohi meni tuokin vuosisadan tapaus.

Toisilla oli parempi tuuri.

Särkiharjussa asuva Antti Heikkinen kuvasi fb-sivullaan maanjäristystä näin:

”Vedenjakajalla kun asutaan, niin Perämeren maanjäristys ravisteli Harjunsivun tontillamme oikein tolokusti — Wilman sänky ja lattia tärisivät oikein kunnolla. Koda oli ihmeissään.”

Antin lentopallokaveri Jouni Parkkali ei ottanut postausta ihan tosissaan, vaan arveli, että järistyksen voima jää kakkoseksi Antin kuorsaukseen verrattuna.

Perämeren maanjäristys oli voimakkuudeltaan 4,1 Richterin asteikolla. Noin me vanhemmat ihmiset olemme tottuneet maanjäristysuutiset kuulemaan.

Jotta asiat eivät näyttäytyisi tässä monimutkaistuvassa maailmassa liian yksinkertaisina, nykyään voimakkuuden mittayksikkönä käytetään myös magnitudia. Järistyksen voimakkuus oli siis 4,1 Richteriä tai magnitudia.

Järistykset, joiden voimakkuus asettuu neljän ja viiden välille, saavat ikkunat helisemään, mutta eivät todennököisesti aiheuta vielä merkittäviä vahinkoja.

Geotieteiden ja maantieteen laitoksen tiedotteen mukaan ”Perämeren maanjäristys aiheutui sivuttaissiirtymästä Raahe-Laatokka -vyöhykkeen suuntaisessa siirroksessa noin 20 kilometrin syvyydellä. Atlantin keskiselänteen leviäminen sekä maannousu aiheuttavat jännitystä kallioperään, joka purkaui maanjäristyksenä pitkin vanhaa rikkonaisuusvyöhykettä.”

Luotan täysin asiantuntijoiden kertomaan, enkä ala muokata tekstiä, vaikka mieli tekisi. Koska en asiasta mitään ymmärrä, kansantajuistamisyritys menisi suurella todennäköisyydellä pieleen ja sitä joutuisi jälkeenpäin selittelemään ja oikomaan.

Hyvä, ettei järistyksen ole ainakaan toistaiseksi raportoitu aiheuttaneen aineellisia vahinkoja.

— Miten niin?

Saatamme välttyä yhdeltä kiusalliselta selkkaukselta ystävällismielisen naapurimme Ruotsin kanssa.

Jo mainitussa Facebookissa nimittäin oltiin valmiita vaatimaan Ruotsia korvaamaan kaikki mahdolliset vauriot, joita tärinä synnytti. Vaatimus on ilman muuta oikeutettu, sijoittuihan järistyksen keskus Ruotsin puolelle.