Pihtiputaan Rotaryklubi isännöi rotarien soutukisaa seitsemän vuotta sitten. Matalajoki ja Heinäjoki olivat jo silloin tuntuvasti heinettyneitä.

Heinäjoen luonto ry on lähestynyt Pihtiputaan kuntaa Matalajoen-Heinäjoen alueen kunnostamiseksi. Kunta toteuttaa esiselvityksen kunnostamisesta, jos selvityksen teettämiseen saadaan 50 prosentin avustus Keski-Suomen Ely-keskukselta.

Kunta tilaa esiselvityksen Envineer Oy:ltä, jos hankkeelle saadaan avustus ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Selvityksen kustannukset olisivat siinä tapauksessa kunnalle 3 825 euroa. Tarjouskilpailuun osallistui kolme yritystä.

Kunnanhallitus ilmoitti, että suunnitelmat on laadittava siten, ettei Alvajärvestä lähtevän kanavan vedenpinta laske niin paljon, että sillä olisi vaikutuksia kanavan kautta tapahtuvaan vesiliikenteeseen.

Esiselvitystyön pitäisi valmistua elokuun loppuun mennessä. Esiselvitystyön raportti toimii työkaluna jatkosuunnitelmiin ja kunnostustoimiin. Esiselvityksen tuloksista tiedotetaan kuntalaistilaisuudessa, jotta voidaan tunnustella yhteistä tahtoa hankkeen toteuttamiselle.

Matalajoki ja Heinäjoki ovat hyvin suosittuja virkistysalueita. Joen rannoilla kulkee luontoreitti sekä melontareitti Alvajärveltä Matalajoen kautta kohti Heinäjokea ja edelleen kohti Kolimaa.

Etenevä umpeenkasvu ja mataloituminen ovat heikentäneet Matalajoen ja Heinäjoen tilaa. Matalajoen uoman virtaama on heikentynyt Jokisaaren molemmin puolin, joten vesi on vaihtunut joessa yhä huonommin.

Ongelmaa on ajan myötä pahentanut Mainnevan eteläpuolelle kaivetun kanavan suualueen eli Alvajärven luusuan leventyminen virtaamaan hallitsemattomasti suualueen ranta-alueille, joka entisestään vähentää Alvajärvestä Matalajokeen rautatiesillan rummun kautta kohdistuvaa virtaamaa.

Esiselvityksessä on tarkoitus selvittää ruoppauksen laajuus ja luvitustarve muun muassa joen melontareittiarvon parantamiseksi. Kaikuluotaimella ja sondilla saadaan tietoa uoman syvyyssuhteista ja pohjan laadusta.

Alueen virkistyskäyttöarvon parantamiseksi tehdään kasvillisuuden poistotarvearvio maastotarkastelussa. Drone-kuvaus antaa laajemman yleiskuvan kasvillisuuspeitteestä. Maastotyöt ajoittuvat heinä-elokuulle, jolloin ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien kasvustot ovat laajimmillaan.

Matalajoen lähivaluma-alueen kunnostustarvetarkastelu tehdään Rasinahon eteläpuoleiselle ja Rauhalan länsipuoliselle ojitetulle metsäalueelle sekä Mainnevalle. Maastokartoituksella arvioidaan uomien kuormitusherkkyyttä sekä kunnostusmahdollisuuksia. Lähivaluma-alueelta mitataan Matalajokeen laskevien uomien virtaama.

Mainnevan eteläpuolisen kanavan rakentamisen jälkeen 1950-luvulta lähtien virtausolosuhteet ovat muuttuneet Alvajärvestä Koliman Putaanlahden suuntaan siten, että kanavassa virtaus on kasvanut ja Matalajoessa hidastunut, ja se on johtanut umpeenkasvuun.

Kanavan suualueen suunnittelun tavoitteena on pienentää kanavan virtaamaa vastaamaan aiempaa noin kymmenen metrin uomaleveyttä. Tulosten pohjalta tarkastellaan kanavansuun muotoilutarvetta, määrää ja menetelmää.

Alvajärven ja Matalajoen välisen rautatiesillan rummulle tehdään selvitys virtaaman muutoksesta. Kanavan suun muotoilun seurauksena virtaama kasvaa rautatiesillan alitse. Laskelmilla arvioidaan pinnankorkeuden muutos tulevassa tilanteessa.