Keski-Suomen Betonirakenteen toimitusjohtaja Tuomas Skantz (vas.) ja Abo Windin rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen istahtivat tuulivoimalan lavan reunalle Ilosjoen tuulipuistossa.
Jos säät sallivat, Pihtiputaan ensimmäinen tuulivoimapuisto on valmiina ensi viikon loppuun mennessä. Abo Wind Oy:n seitsemän tuulivoimalan pystyttäminen alkoi Ilosjoella elokuun lopussa ja työt ovat pysyneet aikataulussa.
30 megawatin tuulipuisto rakennetaan Elenian 110 kilovoltin sähkölinjan viereen. Abo Windin rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen kertoo, että Ilosjoelle suunniteltiin alun perin yhdeksää voimalaa, mutta kun voimaloiden teho on matkan varrella kasvanut 3,3 megawatista 4,3 megawattiin, Elenian linjassa ei ollut enää kapasiteettia alkuperäisen voimalamäärän rakentamiseen.
Tanskalainen aliurakoitsija Vestas vastasi turbiinien asentamisesta. Yrityksellä on ollut Pihtiputaalla töissä 34 työntekijää. Pihtiputaalainen Keski-Suomen Betonirakenne teki maanrakennustyöt, jotka sisälsivät myös louhinnat, sekä valoi voimaloiden perustukset. Abo Wind on tehnyt yhteistyötä KSBR:n kanssa vuodesta 2015.
Arto Pyhtinen kertoo, että yhden tuulivoimalan perustuksiin tulee yli 600 kuutiota betonia ja 96 tonnia terästä. Kolmen kuukauden jälkeen betoni on saavuttanut tarvittavan lujuuden, ja teräksisen torniosan pystytys voidaan aloittaa.
Tornin tyvipala on reilut 20 metriä pitkä ja seuraava pätkä jo vähän pitempi, koska tanko ohenee ylöspäin. Tyvessä rungon halkaisija on 6,3 metriä. Paloja kasataan kaikkiaan kuusi, jotta päästään 135 metrin napakorkeuteen. Lapojen pyyhkäisykorkeus on 210 metriä. Lavat ovat lasikuitukomposiittia.
Abo Wind on suuri tekijä tuulivoima-alalla. Tänä vuonna yrityksellä on rakenteilla kolme muuta hanketta Ilosjoen lisäksi. Kestilään on tulossa yhdeksän voimalaa, Sieviin seitsemän, ja Haapajärvellä alkaa kohta päästä täyteen tuotantoon 24 voimalaa.
Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 800 voimalaa, ja Abo Windin hankkeista on tulossa 50 voimalaa lisää.
KSBR on mukana yhdessätoista tuulivoimahankkeessa, joista Keski-Suomessa on kolme Winda Power -yhtiön hanketta. Kinnulan Hautakankaalla työt alkoivat kuukausi sitten. Kinnulassa aloitellaan myös kahden muun yhtiön voimalahankkeita, kun kunta hyväksyi tuulivoimakaavat.
Pihtiputaallekin on suunnitteilla neljä uutta hanketta, joista yksi on Abo Windin hanke. KSBR:n toimitusjohtaja Tuomas Skantz arvelee, että kaksi niistä voisi mennä maaliin asti.
– Tuulivoiman kehitys on ollut valtavan nopeaa. Se on ylivoimaisesti halvin energian tuotantomuoto. Tuotantokustannukset ovat joissakin puistoissa alle 30 euroa megawatilta. Ydinvoimalla taitaa olla 55 euroa megawatilta, eli aika merkittävä ero, Skantz huomauttaa.
Tuoreimman tilaston mukaan tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannossa on noin kymmenen prosenttia ja se nousee koko ajan. Suomi on kolmanneksi suurin tuulivoiman tuottaja Euroopassa.
Abo Wind teki Ilosjoella vuokrasopimukset kuuden maanomistajan maille. Osa kyläläisistä vastusti voimaloita vahvasti, ja tuulimyllyt saatiin pystyyn vasta kahdeksan vuotta hankkeen aloituksesta valituskierrosten takia. Hanke tulehdutti pahasti ilosjokelaisten välejä.
Valitukset ovat tuttuja tuulivoima-alalla.
– Jotkut hankkeet menevät parissa vuodessa, mutta suurin osa kestää yli viisi vuotta ennen kuin ne lähtevät käyntiin. Suurin osa hankkeista on kuitenkin sellaisia, että jos niitä lähdetään tosissaan luvittamaan, ne menevät myös maaliin, Tuomas Skantz kertoo.
