Tänä kesänä Tahkoniemen leirikeskuksessa pidetään kolme rippikoululeiriä. Kinnulalaisilla oli oma leirinsä, jolla päästiin oppimaan kristinuskoon ja ihmiselämään liittyviä asioita.

Riparilla jokaisena päivänä on eri teema. Esimerkiksi Jeesus, hiljaisuus ja rakkaus olivat päivän oppituntien ja iltaohjelmien sisällön pohjana.

Toiseksi viimeisenä iltana pohdiskeltiin elämän valintoja. Ensin keskusteltiin isosten kanssa Raamatturyhmässä eli raamiksessa, minkä jälkeen lähdettiin ulos kiertämään päihderastirataa, jossa isoset esittivät päihteiden vaikutuksen alaisena, vaaratilanteeseen joutumassa olevia.

— Tuolla saaressa on bileet, mun on pakko päästä sinne! isonen Mira Pekkarinen vaikeroi.

— Älähän nyt. Tule pois sieltä! yrittivät leiriläiset saada häntä pois vaarallisilta vesiltä.

Riparilla käsitelläänkin monenlaisia asioita ja leiriläiset saavat ajattelemisen aihetta oppituntien lisäksi käytännön tilanteiden kautta.

Kahdenkymmenen leiriläisen riparilla oli yhteensä kahdeksan isosta. Toinen kahdesta pihtiputaalaisesta isosesta Heli Siekkinen oli ensimmäistä kertaa töissä riparilla.

— Tosi mukavaa on ollut ja minut on otettu hyvin vastaan.

Seurakunnan nuorisotyön ohjaaja Tauno Mattola kehui leiriläisiä.

— Nuorilla ei ole ennakkoluuloja, vaan myös toisen paikkakunnan ihmiset otetaan hyvin vastaan. Ennemminkin he kokevat sen mielenkiintoiseksi asiaksi. Halutaan selvittää, mitä toisen sisällä on.

Mattolalla on takanaan yli 60 rippileiriä, mutta kyllästymään ei pääse.

— Jokainen leiri on ainutlaatuinen. Aina syntyy omanlaisensa tunnelma ja kokemus.

Mikä riparissa on parasta leirikonkarin itsensä mielestä?

— Se, kun näkee nuorten oppivan ja ajattelevan asioita joka leiripäivä enemmän ja enemmän.