Ei itkeä saa, ei meluta saa, joku voi tulla ikkunan taa.

Ja koska jouluun on vain parisen viikkoa aikaa, se joku on tonttu eikä toivottavasti surullisenkuuluisa hiippari, joka on säikytellyt ihmisiä tuossa maakuntarajan pohjoisella puolella vuosien ajan.

Toimituksen sähköpostiin napsahti joku aika sitten melkoinen uutinen. Otsikossa luki, että suomalaisten enemmistö uskoo joulutonttuihin. No se oli 52 prosenttia, mutta enemmistöhän sekin on.

Kun viestiä luki vähän pitemmälle, alkoi tie sylttytehtaalle löytyä. Kyselyn oli teettänyt makeisvalmistaja Panda. Tekstin lopusta löytyi se varsinainen syy, miksi sähköpostia oli lähetetty.

Oli nimittäin saatu aikaan joulu-uutuus Panda Konvehtisalkku, jonka juju on sen huima koko. Avattavalla tonttuovella varustettu salkku painaa peräti 4,3 kiloa ja sisältä paljastuu konvehteja 440 kappaletta.

Jos sivuutetaan makeisfirman viestin mainostarkoitus, hauskinta oli se, kuinka suomalaiset olivat vastanneet kyselyyn. Vastaajia oli kuitenkin yli tuhat, ja jos noin puolet ilmoitti uskovansa joulutonttuihin, niin jouluhan saa ilahduttavan monen mielen leikkisäksi.

Miehet vaikuttavat suhtautuvan joulutonttuihin naisia tosikommin, mikä ei yllättänyt ollenkaan. Kun naisista 58 prosenttia ilmoitti uskovansa jollain lailla joulutonttuihin, miehillä vastaava luku jäi 46 prosenttiin.

Kysely osoitti myös, että usko joulutonttuihin kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiaista vastaajista joulutonttuihin uskoi peräti 65 prosenttia. Ikäryhmässä 18-29-vuotiaat joulutonttuihin uskoi vain hieman reilu kolmannes eli 36 prosenttia.

Joulu on hirmu jännää aikaa lapsille, mutta saa se olla sitä aikuisillekin, vaikka kaiken jouluhössötyksen keskellä hikoilevat ihmiset voivat olla toistakin mieltä. Useimmiten he ovat perheenäitejä, joiden vastuulle joulun laittaminen tahtoo jäädä.

Joka jouluhan siitä puhutaan, että nyt on otettava opiksi eikä pidä vetää itseä niin piippuun jouluvalmisteluissa, että aattoiltana on valmis jos nyt ei hautaan niin ainakin sängyn pohjalle. Jospa nyt olisi se vuosi?

Jouluhan on vuoden suurin juhla ja ainoa, joka kokoaa säännöllisesti perheitä ja sukulaisia yhteen. Silloin muistetaan läheisiä pienillä tai suuremmilla lahjoilla. Lapsiperheissä tuntuu usein siltä, että sitä joulu vain onkin.

Meilläkin aattoilta on ollut melkoista lahjahulinaa, mutta jouluaterian jälkeen on aina myös luettu jouluevankeliumi ja laulettu Enkeli taivaan. Jo lapsena vanhemmilta opittu perinne jatkuu ja jouluna on hyvä mieli – kuten yhä myös se pieni jännitys.