Kansalaisopistojen toiminta on pääsemässä taas vauhtiin. Suosituimmat piirit ovat toimineet kymmeniä vuosia, mutta se ei kerro pysähtyneisyydestä. Joka syksy opistojen ohjelmiin ilmaantuu aina jotain uutta.

Kansalaisopistojen liitto laski runsas vuosi sitten liikkeelle adressin, jonka taustalla oli huoli opistojen rahoituksesta. Adressin allekirjoitti yli 42 000 suomalaista. Kysymys rahoituksen riittävyydestä on entistä ajankohtaisempi.

Suomessa kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella. Opiskelijoita on enemmän kuin missään muussa oppilaitosmuodossa.

Kursseille osallistuu vuosittain 650 000 opiskelijaa ja opetustunteja pidetään yli kaksi miljoonaa. Opiskelemaan voi tulla kuka tahansa riippumatta iästä tai koulutustaustasta.

Opistojen suosituimmat kurssit liittyvät kädentaitoihin, musiikkiin ja kieliin. Joukkoon solahtavat luontevasti myös liikunnan, kuvataiteiden, teatterin ja tanssin harrastajat.

Kansalaisopistojen ovet ovat avoinna kaikille. Erityisen matala kynnys opiskeluun on maaseudulla. Kaupungeissa sisäänpääsyä jonotetaan, maalla tilanne on toisinpäin. Täällä moni miettii, löytyykö häntä kiinnostavalle kurssille riittävä määrä opiskelijoita.

Kansalaisopisto on omanlaisensa kyläkauppa. Palvelu säilyy, jos sillä on riittävästi käyttäjiä.