Pihtiputaan katukuva ja palvelutarjonta uudistuvat merkittävästi, kun tällä viikolla alkanut hotelliremontti valmistuu loppusyksystä. Koto Hotelli Pihtipudas Oy on perheyritys, jossa on mukana kaksi pihtiputaalaista siskosta ja heistä toisen puoliso.

Hanketta on hauduteltu jo kaksi vuotta, paljastaa Koto Hotelli Pihtipudas Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen. Hän on vetänyt pitkään vaate- ja urheiluliike Pudasportin pukeutumisliiketoimintaa.

Nyt Vesterinen tempaisee omassa projektissaan yhdessä siskonsa Sirpa Laitisen kanssa. Mukana uuden yrityksen ydinryhmässä on myös Sirpan puoliso Anneli Williams. Ja tärkeänä tukena heille kaikille on sisarusten äiti Marja-Liisa Laitinen, joka oli aikoinaan emäntänä Pokin baarinakin tunnetussa Pihtiputaan Osuuskaupan ravintolassa.

– Pihtipudas muistetaan monista legendaarisista ravintoloistaan ja baareistaan, jotka ovat olleet kuntalaisille eräänlaisia olohuoneita. Nyt me haluamme luoda uuden ajan olohuoneen, joka tarjoaa matkailijoille laadukasta hotellimajoitusta ja maistuvaa lähiruokaa sekä paikallisen kulttuurin ja viihtymisen keskuksen, Koto-hotellin osakkaat kertovat.

Suunnitelmissa on kokonaisen kansainvälisen Koto-brändin luominen hotellin, ravintolan ja paikallisten tuotteiden ympärille. Hankkeen kylkiäisenä pieni kunta saa kaksi uutta asukasta, kun espoolaiset Laitinen ja Williams muuttavat Pihtiputaalle.

– Pihtipudas on meille kaikille tärkeä paikka, ihmeellinen pitäjä. Perusvire on vireä, joten tänne kannattaa tehdä tällainen sijoitus. Omalla panoksellamme haluamme edistää sitä, että Pihtipudas on jonain päivänä nykyistä elinvoimaisempi paikka ja asukkailla on entistä enemmän palveluja, uudet yrittäjät sanovat.

“Sisustuksessa näkyvät vaakunan värit”

Koto Hotelli syntyy entisen Hotelli Pihtiputaan tiloihin Asematien varrelle, kivenheiton päähän Nelostiestä. Hotelli on rakennettu vuonna 1990, ja rakennuksessa on noin tuhat neliötä. Huonoon kuntoon päässeen tiilirakennuksen perusteellinen korjaustyö ja tilamuutokset alkoivat tällä viikolla, ja niistä vastaa paikallinen urakoitsija Teemu Moisio. Kirsi Vesterisen poika Joonas Laitinen on tiiviisti mukana niin korjaustöissä kuin hankkeessa muutenkin.

– Remontissa käydään läpi kaikki pinnat: seinät ja katot saavat uudet maalit, vanhat kokolattiamatot uusitaan, 13 hotellihuoneen entiset kaapit ovat saaneet jo kyytiä.

Kaikki hotellihuoneet ovat kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrassa, ja yksi huoneista on saunallinen sviitti. Kaikkien hotellivieraiden käyttöön uudistetaan yläkerran sauna. Alakerran keittiökin saa uuden elämän.

– Sisustuksesta tulee harmoninen, ja siinä näkyvät vahvasti Pihtiputaan vaakunan värit harmaa ja musta. Myös sisustuksessa käytämme paikallisia käsityön taitajia. Parhaillaan esimerkiksi Metsäkaaren työkeskuksessa valmistuvat hotellihuoneiden pöydät. Koto-henkeen kuuluu myös se, että teemme vanhasta uutta ja esimerkiksi kunnostamme käytettyjä huonekaluja.

Alusta alkaen projektissa on ollut mukana myös Pihtiputaan nuorten työpaja.

– Nuoret tekivät tärkeitä alkuvaiheen raivaus- ja purkutöitä, ja toivomme, että pystymme jatkossakin työllistämään nuoria, yrittäjät sanovat.

“Me kaikki tarvitsemme toisiamme”

Jokaisella uuden hotellin osakkaalla on kiinnostava tausta ja vankka asiakaspalvelukokemus. Toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen on alun perin keittäjä, ja hän on toiminut ammatissa aikoinaan toistakymmentä vuotta. Tämän osaamisensa hän saa nyt käyttöön yhtiön keittiövastaavan roolissa.

– Hotellihanke syntyi osittain halusta tehdä vielä jotakin ihan omaa, hän sanoo.

Kirsi Vesterinen korostaa, että aktiivi- ja luontolomailu on kasvava trendi ja maaseutu ja sen puhdas luonto nousevat vielä myyntivaltiksi kaikessa matkailussa.

– Koto Hotelli tarjoaa myös paketteja, joissa yhdistyvät majoitus ja tapahtuman sisäänpääsy vaikkapa Keihäskarnevaaleihin, Riihirockiin, lentopallon liigajoukkue Plokin peleihin, maalaismaratonille, uistelukilpailuihin tai raveihin. Maaseudun rauhassa moni voi kokea sellaisia elämyksiä, joita ei kaupunkiympäristössä saa koskaan.

Yrittäjät virittelevät paikallista yhteistyötä monin eri tavoin.

– Tarkoituksemme on luoda verkosto alueen muiden yrittäjien kanssa, ja tuomme myös esille esimerkiksi paikallisten taiteilijoiden töitä. Lähiruoan tuottajille tarjoamme hotellissa myyntipaikan, samoin oman Koto-brändimme tuotteille. Me kaikki tarvitsemme toisiamme, ja yhdessä toimiminen on tätä päivää, yrittäjät sanovat.

“Koto on paluu juurille”

Kirsin sisko, 30 vuotta pääkaupunkiseudulla asunut Sirpa Laitinen ja hänen puolisonsa, espoolaissyntyinen ja aikoinaan toistakymmentä vuotta Lontoossakin elänyt Anneli Williams odottavat innoissaan Pihtiputaalle muuttoa. Espoon-koti on parhaillaan myynnissä.

Sirpa on työskennellyt Suomen eduskunnan turvallisuusosastolla turvallisuusneuvojana 12 vuotta, ja viime itsenäisyyspäivänä hän sai eduskunnan puhemiehen esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Sirpa vastaa hotellissa niin turvallisuudesta ja työturvallisuudesta kuin iltaravintolatoiminnoistakin yhdessä Joonas Laitisen kanssa.

– Koto on minulle myös paluu juurille. Viime vuosina lähdöt mökiltämme Pihtiputaan ja Viitasaaren rajamailta ovat käyneet entistä vaikeammiksi. Mielessä alkoi vähitellen hautua ajatus, että täällä voisi vielä aloittaa jotakin aivan uutta, Sirpa sanoo.

Annelilla on pitkä kokemus hallinto- ja toimistopäällikön tehtävistä Suomessa ja Isossa-Britanniassa. 13 viime vuotta hän on työskennellyt sijoitusyhtiössä, joka muun muassa on omistanut Kämp-hotellin ja rakentanut GLO-hotelliryhmän. Anneli myös toimii osa-aikaisena suomi-englanti-suomi-kääntäjänä omassa yrityksessään.

– Minustakin tämä tuntuu kotiinpaluulta. Koto on kuin meidän kotimme, jonka ovet haluamme avata muille ja esitellä hienoa kotikuntaamme. Koto Hotelli ei ole ketjuyritys, vaan yhdistämme siinä maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden ainutlaatuisella tavalla. Se tarkoittaa, että poimimme parhaat puolet molemmista, Anneli toteaa. Hän vastaa hotellin vastaanotosta, markkinoinnista ja hallinnosta.

“Tarjoamme lähiruokaa ja kotiruokaa”

Hotellin keittiöstä yrittäjät ovat ylpeitä jo nyt. He kuitenkin korostavat, että remontti ja uudistustyö tehdään vaiheittain, ja ensimmäiseksi loppusyksystä valmistuvat hotellihuoneet ja kahvila–lounge. Seuraavan vuoden aikana on tarkoitus uudistaa ravintola. Visiot ovat kuitenkin jo valmiina.

– Emme metsästä Michelin-tähtiä, vaan tarjoamme aitoa ja puhdasta kotiruokaa. Lähiseudulta löytyy paljon tuottajia, joiden tuotteita hyödynnämme keittiössä.

Hotellin alakerran loungeen voi tulla istumaan iltaa viinilasillisen ääreen. Siellä tarjotaan hotellin asiakkaille aamupala ja se toimii myös kahvilana, josta saa ruoka-annoksia. Nämä toiminnot alkavat pyöriä loppusyksystä, jolloin varsinainen liiketoiminta saadaan alulle.

Kolmikko on käyttänyt suunnitteluun, erilaisten rahoitus- ja lupahakemusten täyttämiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen satoja tunteja. Jos keskinäinen sopu olisi heikoissa kantimissa, homma olisi jo karahtanut karille rahoitusvastoinkäymisiä pohtiessa.

– Koska emme saaneet mitään tukea remontointiin, lähdemme liikkeelle omarahoitteisesti ja etenemme pienin askelin. Kun majoitustoiminta alkaa löytää uomansa, pystymme satsaamaan muiden tilojen kunnostamiseen. Tarkoitus on esimerkiksi remontoida katutason siipeen ravintola, joka muuntuu niin iltaravintolaksi ja bilepaikaksi kuin tilauksesta juhla- ja kokoustilaksikin.

“Yhteinen arvomaailma kantaa”

Naisilta ei tarvitse erikseen anella myyntipuheita. Etenkin Pihtiputaan hyvät puolet ovat jokaisen huulilla.

– Pihtiputaalla on järviä ja meillä on vuodenajat. Etelästä tulevien ei tarvitse ajaa eksotiikkaa etsimään tätä kauemmaksi. Järjestämme niin erämaaretket kuin marjanpoimintaelämykset ja patikointireissutkin yhteistyökumppaniemme kanssa. Vuokraamme maastopyöriä ja tarjoamme retkiä suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielellä, sillä kansainvälistyminen on yksi keskeisistä toiminta-ajatuksistamme, Sirpa sanoo.

Hotellin yksilölliseen palveluideaan kuuluu muun muassa räätälöityjen liikunnallisten ja elämyksellisten ohjelmapakettien tarjoaminen asiakkaille – ja miltei minkä tahansa luvataan järjestyvän.

– Majoitustiedusteluja on tullut meille jo puolen vuoden ajan todella paljon. On ollut ikävää myydä eioota ja siirtää avauspäivää jatkuvasti eteenpäin. Nyt pystymme sanomaan, että valmista on loppusyksystä.

Vaikka tiukoissa paikoissa on ehditty olla kolmisin jo monta kertaa, usko hankkeeseen ei ole horjunut.

– Olemme saaneet varmuuden siitä, että meillä on yhteinen arvomaailma, joka kantaa tiukoissakin paikoissa. Meillä on samanlainen työmoraali, jonka ansiosta uskallamme heittäytyä tähän yhdessä.

Tarkempaa tietoa remontin edistymisestä saa hotellin Facebook-sivulta.

”Rahoituksen metsästys turhautti”

Pihtiputaan uusi hotellihanke on rahallisesti mittava perusteellisine remontteineen ja esimerkiksi isoine keittiöinvestointeineen.

– Kyse on satojentuhansien eurojen kokonaisuudesta, ennen kuin kaikki suunnitelmamme on toteutettu, yrittäjät Sirpa Laitinen, Kirsti Vesterinen ja Anneli Williams sanovat.

Kivikkoinen rahoitushakujen tie toi kuitenkin hankkeen alkuun odottamattomia mutkia. Tukea, avustuksia ja lainaa haettiin kaikkien mahdollisten kanavien kautta, mutta mikään hana ei lopulta auennut. Kolmikko sisuuntui hankaluuksista niin, että sai lisäpuhtia ideansa toteuttamiseen. Nyt projekti laitetaan alulle täysin omarahoitteisesti.

– Olemme niin innostuneita ja varmoja asiastamme, että päätimme ottaa riskin ja pistää omat rahamme likoon. On vain todella surullista, että uutta luovan yrittäjyyden rattaisiin pistetään kapuloita oikein kunnolla. Pitkät rahanhakuprosessit tuntuvat enemmän kyykyttämiseltä kuin kannustamiselta. Emme ole vieläkään ymmärtäneet, miksi tämän kaltainen hanke ei ole minkään julkisen rahoituksen väärti.

Noin puoli vuotta kestänyt rahoitusten hakukierros johti kerta toisensa jälkeen pettymyksiin niin pankeissa kuin esimerkiksi ELY-keskuksessakin. Tarkat laskelmat ja poikkeuksellisen hyvä liiketoimintasuunnitelma ovat saaneet kaikkialla kehuja, mutta rahoitusta ei ole herunut.

– Ydinideamme on kehittää maaseudun elinvoimaa – mutta jostain syystä sitä ei katsota rahoituksen arvoiseksi. Toisiamme tukien ja pihtiputaalaisella sisulla olemme selviytyneet jatkuvista pettymyksistä. Tämän jälkeen kaikki puheet yrittäjyyden ja maaseudun elävöittämisen tukemisesta kuulostavat pelkältä sanahelinältä, yrittäjät sanovat.