Kuntarakententeiden uudistaminen on taas nousemassa yleiseksi uutis- ja puheenaiheeksi, kun kunnissa sorvataan asiasta lausuntoa. Valtiovarainministeriö haluaa vastaukset sähköpostilla maaliskuun 13. päivään mennessä.

Ministeriö on lähettänyt kunnille pitkän asialistan, johon niiden odotetaan ottavan pika pikaa kantaa.

Kyse on kuntien tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymyksistä, kuten kuntaliitosselvityksistä ja siitä, voiko hallitus yksin päättää kuntajaon muutoksista. Ministeriö kysyy myös yhdistymisavustusten ehdoista ja määrästä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaavasta järjestämistavasta.

Kuntien vastaukset käydään läpi vielä pikaisemmin päätellen siitä, että rakennelain, jonka mukaan uudistuksessa on määrä edetä, pitäisi tulla voimaan tulevana kesänä. Seuraava kuntia koskettava takaraja on marraskuun loppu, jolloin jokaisen kunnan pitää osata kertoa, kenen tai keiden kanssa se yhdistymistä selvittää. Ja jos kunta joutuu turvautumaan poikkeusmenettelyyn vaikkapa itsenäisyyshalunsa vuoksi, senkin hakuaika päättyy marraskuussa.

Hengästyttävä meno jatkuu. Kuntien pitää saada yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen liittyvä kuntaliitosesitys valmiiksi 1. päivään huhtikuuta 2014, aprillipäiväksi.

Pihtiputaan kunnan lausunnossa esitetään aiheellinen huoli siitä, antaako tavoiteaikataulu edes lainvalmistelijoille mahdollisuuden kuntien lausuntojen läpikäymiseen.

Jo nyt voi sanoa, että ei anna. Mutta ilmeisesti kuntien lausuntoja ei ole tarkoituskaan käydä vakavassa mielessä läpi. Uudistuksen linjaukset on lyöty poliittisen prosessin aikana lukkoon ja oletus on, että kunnat ja kuntarakenne laitetaan ruotuun vaikka väkisin.

Voimassa olevan lainsäädännön kunnioitus on osa pohjoismaista demokratiaa. Pihtipudas ei ole yksin muistuttamassa, että kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa ja että kuntaliitosten on pohjauduttava kaikissa tilanteissa kuntien omaan harkintaan.