Kinnulan kunnanvaltuustolla on huomenna valta purkaa kunnan ja erotetun kunnanjohtaja Juha Urpilaisen välinen pattitilanne. Umpikujasta ulospääsy näyttää todennäköisemmältä kuin väännön jatkaminen. Kunnanhallitus tuo valtuustolle kummankin toimielimen puheenjohtajiston ja Juha Urpilaisen allekirjoittaman sovintopaperin.

Sopimuksen sinetöinti laittaa ilmiriidalle pisteen, mutta puheiden puurokattila jatkaa porinaansa. Päättäjät saavat valmistautua vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin siitä, miksi erotetulle johtajalle yleensä maksetaan ja miksi näin paljon. Kahdeksankymmentätuhatta euroa on iso raha.

Jokainen ymmärtää päättäjien halun siirtää johtajuuskriisi sivuun ja toiveen paluusta normaaliin päiväjärjestykseen. Sopimuksen hyväksyminen antaa siihen tilaisuuden. Kinnulan kunnantoimistolla on eletty poikkeusoloissa monta vuotta.

Allekirjoituksellaan Juha Urpilainen lupaa vetää pois kaikki kunnan ja luottamushenkilöiden toimista tekemänsä valitukset ja kantelut. Kunta puolestaan pitäytyy väläyttelemistään Urpilaisen viranhoitoon liittyvistä oikeustoimista.

Toivottavasti sovulla on vaikutusta myös muiden tekemiin valituksiin. Ne työllistävät ja turhauttavat, vaikeuttavat kunnan johtamista ja vievät voimia kehittämiseltä.

Jotta seuraavan johtajan kanssa ei tarvitse käydä erokorvausneuvotteluja, Kinnulassa kannattaa kirjata porukassa paperille, miksi Kauko-Pekka Moilasen ja Juha Urpilaisen kanssa ajauduttiin hankauksiin. Samalla on hyvä kirkastaa kunnan johtamisen pelisääntöjä ja miettiä itsekriittisesti sitä, miten päästään taas tilanteeseen, jossa ”kinnuset ovat yhtä suurta perheväkkeä”.

Kuntajohtaminen ei ole avaruustiedettä. Rahaa tulee tietty määrä ja sillä on tarjottava kuntalaisille lakisääteiset palvelut, mielellään vielä vähän ylimääräistä. Edellytykset onnistua ovat hyvät, jos kunnan virka- ja luottamusjohto keskittyvät perustehtäväänsä, eivätkä omien valta-asemiensa pönkittämiseen.