Kesäloma oli ja meni. Tässä on tullut istuttua jo puolitoista viikkoa. Tai no ei koko aikaa. Välillä olen käynyt kotona nukkumassa.

Kansakoulussa piti lukuvuoden alussa kirjoittaa aine ”Mitä tein kesälomalla”. No tässäpä tätä.

Ensin kävin Jyväskylässä juhlimassa pojan valmistumista puusepäksi. Puuseppää aina tarvitaan.

Sitten kävin Kuopiossa palauttamassa tyttären hassun Nappi-kissan, joka oli meillä hoidossa velipoikansa luona. Nappi pudotti viimeisenä iltana viinipullon säpäleiksi. Hirveä sotku ja haju.

Kuopiossa kävin vielä toisenkin kerran anopin 70-vuotisristeilyllä Kallavedellä. Ukko-puatin muikut ja muusi saivat veden kielelle, ja päivä oli mitä kaunein.

Keuruulla vietin useamman päivän tiluksieni rankatalkoissa pokasahan kanssa. Panin Facebookiin kuvan suuresta rankakasasta töiden alkaessa. Jotkut järkyttyivät ja luulivat minun tappavan itseni moisella käsipelillä. Kokkosen Alpo väitti jopa, että olin kyllästyneenä polttanut kasan, kun näki kuvan kokosta.

Joku vihjaili, että moottorisahakin on keksitty. Näinkö kauas ihmiset ovat jo erkaantuneet maatalouskulttuurista, että ruumillisen työn tekeminen on kauhistelun aihe?

Eikä sitä koko kasaa edes ollut tarkoitus pieniä tänä kesänä, kun liiteriin ei mahdu. Yli puolet on kumminkin jo pinossa.

Katselin myös kaikki jalkapallon EM-kisojen ottelut. Olen ollut onnekas, kun olen saanut olla lomalla kesäkuussa joka toinen vuosi juuri silloin, kun pelataan jalkapallon arvokisoja. Eipähän mene yksikään peli hukkaan työkeikkojen takia.

Tosin nyt meni koko kisat hukkaan, kun väärä maa voitti, mutta se on urheiluhullun kestettävä.

Ai niin, ja vietinhän minä mitä suloisimman juhannuksen Keuruulla lähes hellesäässä. Kyllä se niin huvitti, kun ihmiset eivät voineetkaan puhkua Facebookissa tyyliin: ”Kun oot oottanut kesän rantakelejä ja sit tajuut, että asut Suomessa”, tai leukailla, kuinka uutenavuotena oli lämpimämpää kuin juhannuksena.

Tämän kesän kelit ovat olleet oikein mukavia, mutta eikös heti heinäkuisena sadepäivänä jotkut jo kiiruhtaneet kiroamaan Suomen kesää. Eivät ihmiset olleet näin hätäisiä ja ahdistuneita säiden takia minun nuoruudessani. Onko tämä kaikki iltapäivälehtien syytä?

Töissä oli kaikki ennallaan, myös roskapostit. Tai oikeastaan tyyli oli vielä härskimpää, sillä nyt oli keksitty panna jo päivämääräkin hämäämään huonomuistisia: ”Kuten sovittiin 23. toukokuuta 2016, lähetämme erikoistarjouksesi koskien uutta puhelintasi”. Allekirjoituksena oli hämäräperäinen Mobiilioperaattori. Että ne jaksaa.