Naiset rynnivät niin sankoin joukoin Pyssylän ampumaradalla pidetylle metsästysammunnan ABC-kurssille, että järjestäjiltä loksahti suu auki.

Järjestäjät varautuivat kuuteen tai seitsemään osanottajaan. Lopulta ilmoittautuneita oli 23, joista vain yksi perui. Kurssilaisista puolet tuli Pihtiputaalta, loput lähikunnista ja kauempaa. Pitkämatkaisimmista toinen ajoi Joutsasta, toinen Kouvolasta.

Honkarannalta kurssille tullut Heini Heikkilä lähti hakemaan varmuutta aseenkäsittelyyn.

— Joskus maailmassa olen metsällä ollut mukana, mutta siitä on kauan aikaa.

Viimeksi Heini kokeili savikiekkojen ampumista viime syksynä.

Sirpa Hämäläiselle metsästys on tuttua lapsuudenkodista ja miehen kautta.

— Pidän kivääriammunnasta. Kun täällä huomasin onnistuvani, intoa ja itseluottamusta tuli taas lisää.
Kurssin alullepanijoihin kuuluva Pirjo Korhonen on

Kouvolassa asuva pihtiputaalainen. Hänelle osallistujamäärä ei tullut yllätyksenä.

— Suomessa on paljon metsästyksestä kiinnostuneita naisia. Heille yksi kynnyskysymys on turvallinen aseenkäsittely, muun muassa Muurasjärven Metsästäjiin kuuluva ja Ranskassa villisikajahteihin osallistuva Pirjo Korhonen kertoo.

Suomalaisella metsästystutkinnolla, -kortilla ja ampumakokeilla voi metsästää muissakin EU-maissa.

Asta Saastamoisella on metsästyskortti ja hän kulkee syksyisin miehensä mukana lintumetsällä ja luonnossa, mutta ampuu vain tauluun tai kiekkoja.

— En voi ampua mitään elävää. Enkä aio ruveta tappamaan vielä tämänkään kurssin jälkeen. Se on minulle niin vaikea asia.

— Nautin ampumisesta radalla, vaikka parasta on luonto, varhaisten syysaamujen tunnelmaan ja kahvirepun kantamiseen ihastunut Asta Saastamoinen sanoo.

Taina Pietiläiselle metsästys on tuttua puuhaa.

— Metsästyskortti minulla on jo 30 vuoden takaa ja haulikko vaarin perintöä 1960-luvulta.

Taina Pietiläisen suunnitelmissa on hankkia ase ja ampua hirvimerkki.

— Hirvenmetsästys on ukkoutuva laji ja uusia metsästäjiä tarvitaan.

Naiset ilahtuivat pelkästään heille suunnatusta koulutuksesta.

Yhdessä oli mukana oppia, eikä miesten pullistelua tarvinnut sietää.

— Yhden kurssille tulleen naisen puoliso totesikin, että on parempi, kun opettajana on vieras, Heikki Hämäläinen kertoi.

Hän kehui osallistujien asennetta ja nopeaa kehittymistä.

— Naiset olivat erittäin vastaanottavaisia ja motivoituneita. Kehittyminen oli kurssin aikana suorastaan huimaa, kun ottaa huomioon, että noin puolet ei ollut ampunut lainkaan tai korkaintaan muutaman laukauksen.

— Moni kurssin käynyt nainen pesee taidoissa monta miestä, jotka luulevat itsestään liikoja, Heikki Hämäläinen paukautti.

Naisten ohella metsästys- ja asekoulutusta aiotaan suunnata myös pojille. Markkinointi alkaa jo tulevan syksyn metsästäjätutkintojen yhteydessä.

— Metsästystaidot eivät välttämättä enää siirry sukupolvelta toiselle. Perimätieto voi katketa, jos isä tai pappa eivät metsästä.

Metsästysammunnan ABC-kurssilla annetaan tietoa aseista, aseen käsittelystä ja lainsäädännöstä. Aseina olivat pienoiskivääri, metsästyskivääri, haulikko ja lasertekniikalla toimiva ekoase.

Koulutus on Heikki Hämäläisen mielestä tarpeen jokaiselle metsästyksen aloittavalle.

— Ruotsissa ampumakoulutus on jo liitetty metsästäjätutkintoon. Meillä pitäisi harkita samaa. Nyt metsästäjätutkinnolla pääsee tosi toimiin ilman että olisi ampunut yhtään laukausta.

Pyssylän kaksipäiväisen kurssin taustavoimina olivat Pihtiputaan Ampujat, Pihtiputaan Riistanhoitoyhdistys ja Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri.

Koulutuksesta vastasivat Heikki Hämäläinen ja Reino Koljonen Pihtiputaalta ja Markku Poikonen Kannonkoskelta.