Pihtiputaalla valmistaudutaan Elämää Maaseudulla -messuihin. Yrittäjäjärjestö ei olisi voinut löytää tapahtumalle ajankohtaisempaa aihetta.

On korkea aika pysähtyä puhumaan suomalaisesta maaseudusta ja sen epävarmalta näyttävästä tulevaisuudesta. Jos nykysuuntaus jatkuu, pääkaupunkiseutu ja moni maakuntakeskus joutuvat vaikeuksiin hallitsemattomasti kasvan väestön ja heidän tarvitsemiensa palvelujen rakentamisen kanssa.

Suuntauksen toinen ääripää näkyy maaseudulla, jossa työpaikat vähenevät maatalouden ja teollisuuden rakennemuutoksen sekä palvelujen alasajon seurauksena.

Kehitys saa monen maaseudulla syntyneen ja kasvaneen hakeutumaan työn perässä kasvukeskuksiin, vaikka mieli tekisi pysyä kotiseudulla. Työssäkäyntialueiden rajojen laajentaminen pakottaa ihmiset entistä pitempiin työmatkoihin ja lisää paineita asuinpaikan vaihtamiseen.

Samaan aikaan työmatkakustannusten verovähennysoikeutta kavennetaan ja asuinkunnan ulkopuolella työssä käyvien taloutta kiristetään.

Suomalaisista suurin osa ajattelee, että maaseudun hyvinvointi on koko maan etu. Maaseudun halutaan säilyvän asuttuna, elinvoimaisena ja elinkelpoisena. Kotimaisen ruoan arvostus on korkea. Jatkossakin suomalaiset haluavat syödä täällä tuotettua ruokaa ja hankkivat lautasilleen yhä enemmän luomu- ja lähiruokaa.

Maaseudun arjen ja juhlapuheissa korostuvan toivekuvan välinen kuilu levenee. Kunta- ja sote-uudistuksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen merkitsee mitä todennäköisimmin maaseutukuntien äänen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkenemistä.

Elämää Maaseudulla messujen paneeleissa nähdään ministereitä, kansanedustajia ja EU-vaalien ehdokkaita. Suomalaiseen demokratiaan ei kuulu ainakaan vielä toistaiseksi mellakointi kaduilla ja aitovierillä, vaan mielipiteet tuodaan esiin äänestyskopeissa. Messujen keskustelua vauhdittavat EU-vaalien läheisyys ja vuoden päästä pidettävät eduskuntavaalit.