Punaisen Ristin Nälkäpäivänä kerättiin varoja SPR:n katastrofirahastoon, jonka varoilla autetaan muun muassa pakolaisia. Esimerkiksi Syyriassa on yli puolet väestöstä paennut kodeistaan sodan jaloista. Suomalaiset ovat saaneet osansa pakolaisvyörystä. Aihe puhutti myös Nälkäpäivä-keräykseen osallistuneita pihtiputaalaisia.

— Kyllä se ihan hyvä on, että autetaan. Ei minua haittaa, vaikka pakolaisia tulisi Pihtiputaalle, jos on vain semmoisia paikkoja, mihin heitä laitetaan. En minä ainakaan näe siinä huolenaiheita tällä hetkellä, Marja-Liisa Hiltunen arvioi.

Marja-Liisa Hiltunen kertoi hakeneensa Nälkäpäivän rokkaa aika usein, koska rahat menevät hyvään tarkoitukseen.

— Ei viitsi itselleen ruveta keittämään. Ja Punaisen Ristin keräyksessä tietää ainakin minne rahat menevät.

Kyllikki Varha oli mietteliäämpi pakolaisasian suhteen.

— En oikein mielelläni ottaisi ihan sitä määrää mitä niitä on tulossa, hän sanoi.

Paavo Nokkala sanoi ymmärtävänsä pakolaisia, koska hän on itsekin pakolainen: lähtö tuli evakkoon nelivuotiaana Sortavalan maalaiskunnasta talvisodan sytyttyä ja vielä toistamiseen jatkosodan aikana. Kotiseudun jättäminen oli pienelle pojalle niin kova paikka, ettei Nokkala pysty puhumaan siitä vieläkään.

Lähi-idän pakolaisten tilannetta Paavo Nokkala pitää vaikeana.

— Mutta kyllä niitä autettava on. Ei kai kukaan viitsi lähteä tyhjän takia reissaamaan. Onhan täälläkin tiloja niin paljon tyhjinä, että ilman muuta olisi otettava vastaan. Eikös niitä ole kunnan vanhoja koulurakennuksia, jotka ovat tyhjänä ta niin puolikäytössä, että onko niillä merkitystä?

Pakolaiskeskustelusta Nokkala tuumasi, että vähän liikaa on vastustusta.

— Joillakin on pelko, mitä sieltä maailmalta tulee. Jossakin mielessä tietysti pelkään itsekin, kun seuraan uutisia, mutta en pahemmin.