Tuomari Nurmio räjäytti pankin 1970-luvun lopussa kappaleella Valo yössä, laululla taksista, jonka katolta loistaa juhlinnassa väsähtäneen seudun ainoa valopilkku. Laulun sanoma ei kuvannut perjantai-illan Pihtipudasta. Sen ydinkeskusta loisti monin tavoin. Väkeä oli toreilla ja torien välissä satamäärin, ja yleensä jahkailijoiksi moititut valtuustoryhmät ottivat haasteen tosissaan vastaan ja kirkastivat syyspimeän illan valoteoksillaan.

Päättäjät eivät ehkä arvanneet joutuvansa itse töihin, kun he hyväksyivät kuukausia aiemmin, että Pihtiputaalla käynnistetään Palvelukulttuuri kunniaan -hanke. Töitä tekivät muutkin. Perjantai-illan Parasta Putaalta -tapahtumasta tuli palveluhankkeen  tähän asti näkyvin aikaansaannos. Se kokosi tekijöiksi ison joukon yrittäjiä ja yhdistyksiä, ja houkutteli laajalta alueelta ihmisiä seuraamaan, mitä puttaalaiset ovat saaneet aikaan. Jo tuon yhden tempauksen perusteella voi todeta palveluprojektin jäävän pitkäksi aikaa mukana olleiden mieleen. Suurimmasta osasta hankkeita ei voi sanoa samaa.

Parasta Putaalta -ilta näytti, mistä onnistunut tapahtuma on tehty. Sillä on oltava vetäjä, jolla on mielessään kuva tapahtuman kulusta ja joka aloittaa valmistelut ajoissa, houkuttelee kumppanit mukaan vaikka pienellä pakolla ja vahtii, että jokainen tekee sen minkä on luvannut.