Keskustan sekä vajaaksi jääneen demariryhmän vastine laajakaistakirjoitukseeni on lähinnä mainoskirjoitus jo karille menneestä kuituhankkeesta.

Vastineessaan Keskusta sekä viisi demariedustajaa syyllistävät Perussuomalaisia hankkeen ongelmista.

Pieni vilkaisu oman valtuustosalimme ulkopuolelle kertoo että kolmannes laajakaistatukea saaneista yhtiöistä on talousvaikeuksissa ympäri Suomea, kalliita hankkeita ilman riittävää asiakaspohjaa on siis toteutettu muuallakin maassa.

Keski-Suomen hankkeeseen liittyvistä talousongelmista on varoitettu ensimmäisen kerran viranhaltija taholta vuonna 2010. Tämä on ajalta ennen Perussuomalaisten tuloa Pihtiputaan kuntapolitiikkaan.

Tulevista ongelmista varoitti tuolloin Kyyjärven kunnanjohtajana toiminut Matti Muukkonen.

Seuraavat hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat viranhaltijatason kirjoitukset ovat vuoden 2014 alusta. Kyseessä ovat tuolloin Jyväskylässä toiminut virkamies Timo Rusanen sekä Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.

Timo Rusanen toimii nykyään laajakaistahankkeesta pois jättäytyneen Saarijärven kaupunginjohtajana.

Timo Rusasen vuoden 2014 mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa herätti laskemaan hankkeen onnistumisen mahdollisuutta ja jouduin jo tuolloin toteamaan, että hankkeessa tulee käymään huonosti. Hanketta eteenpäin vievissä poliittisissa piireissä Rusasen ulostuloa paheksuttiin, ongelmista olisi ollut parempi vaieta. Miksi? Jokainen tietää nyt, mihin tämä vaikenemisen kulttuuri johti.

Vastineessa oli mainittu myös laaturakentaminen ja paikkakunta Pihtipudas. Arvoisat valtuutetut ymmärtävät varmasti, että verkkoja on rakenneltu ainakin kymmenen kunnan alueelle. Tämä olkoon pienenä piikkinä koskien puolitotuuksia.

Puolitotuuksiin liittyen on vaarallista, että valtamedia kompastuu virheellisten tietojen julkistamiseen faktana. Heitän esimerkin.

Vuoden 2014 loppupuolella nykyisestä kymmenestä omistajakunnasta vasta kuusi oli liittynyt verkkoyhtiöön. Mikä olisi sopiva houkutin saada lisää kuntia mukaan? Positiivinen uutisointi poistaa ongelman.

Yle julkaisi marraskuussa 2014 uutisen, jonka mukaan verkkoyhtiöllä olisi jo tuhansia asiakkaita ja Pihtiputaallakin myynti olisi sujunut yli odotusten. Luottamushenkilönä tiesin, että tieto ei pidä paikkaansa ja soitin kyseisen jutun tehneelle toimittajalle, joka myönsi että puheissa taisi olla mainoslisää.

Lukija voi nyt miettiä, mitä seuraisi, jos esimerkiksi kuvitteellisen ison pörssiyhtiön edustaja antaisi yhtiöstään julkisuuteen vääristeltyä tietoa houkutellakseen yhtiöön lisää sijoittajia?

Kyseinen perusteeton uutisointi aiheutti odotetusti supinaa kuntalaisten keskuudessa. Tuhansia liittyjiä ja Persut vastustaa edelleen?

Vuoden 2014 liittymisvalituksen poisvedon jälkeen jäin seuraamaan hiljaa vierestä, miten hanke etenee ja patistelin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa hanketta puolustaneita ostamaan itselleen liittymän.

Hyvin pikaiseen selvisi, että liittymät eivät menekään kaupaksi kuin kuumille kiville, ja lainanhoitokulutkin kolkuttelevat oven takana. Vaikeudet alkoivat kasaantua kulisseissa.

Alkoi ongelmien piilottelu ja lainvastaisten päätösten teko, joista tein kolme valitusta. Kaksi valituksista koski osakeanteja, joilla Pihtiputaan kunnan rahoilla olisi rakennettu verkkoja myös muualle Keski-Suomeen.

Kolmas valituksista, joka ei ole ollut julkisuudessa, koskee Valokuituverkoille myönnettyjen lainojen muuttamista sijoitukseksi. Voitteko kuvitella? Ymmärrän, jos sijoitus tehdään menestyvään yhtiöön, mutta verkkoyhtiö ei sellainen ollut. Tämä kunnanhallituksista käsin ohjattu sijoitustoiminta vei verkkoyhtiön valtiontuet.

Vastineessa oli mainittu myös sähköverkkojen rakentaminen 1950-60 lukujen vaihteessa.

Kesällä 2014 laajakaistakiistan ollessa tapetilla  valtuustosalissa mainittiin kommentti seutuverkon käyttöönotto. Samoihin aikoihin myös Pihtiputaan kunnan entinen viranhaltija kävi puheillani ja kysyi miksi näitä verkkoja rakennetaan kahteen kertaan? Hän kehoitti ottamaan asioista selvää.

Pihtiputaalta ja koko pohjoisesta Keski-Suomesta löytyi aiemman laajakaistahankkeen jäljiltä kyläkeskukset kattava valokuituverkko, loppuyhteydet kiinteistöihin oli hoidettu tavallisella puhelinkaapelilla. Tuliko yllätyksenä? Minulle se tuli aikanaan, kun tämä selvisi.

Nämä verkot ovat tiedossa ainakin kolmessa Keski-Suomen kunnassa. Yksi kunta hyödyntää verkkoa täysimääräisesti omassa laajakaistahankkeessaan, yksi päätyi salaamaan verkot ja kolmannessa tapauksessa pöytäkirjatasoinen näyttö oli julkisesti saatavilla. Verkot ovat käyttökelpoisia.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Tapasin tuolloin Petäjävedellä kilpailevan puolueen istuvan kansanedustajan ja esittelin tottakai itseni. Kysyin häneltä äänestäjien läsnäollessa, miksi laajakaistahankeessa verkkoja rakennetaan kahteen kertaan? Kansanedustaja hätääntyi kysymyksestä ja myönsi että hänenkin talon ohi ne kuitukaapelit kulkevat. Kansanedustaja pakeni sen jälkeen paikalta varsin tuohtuneena.

Kesällä 2014 sain paikalliselta maanviljelijältä närkästyneen yhteydenoton, jossa hän valitteli kehnoa nettiyhteyttään. Mietimme asiallisen keskustelun lomassa ongelmaan ratkaisua ja hänelläkin oli tietoa, että paikalliselle kyläkoululle tulee valokuitu.

Kyseinen viljelijä asuu noin 20 kilometrin päässä Pihtiputaan kirkonkylästä. Jos kyseinen viljelijä sattuu lukemaan tätä, niin kouhaisepa kaivurilla siitä talosi vierestä kulkevan maantien penkat auki? Löydät sieltä kahdet toimivat valokuitukaapelit.

Tämän kertoo kirjallinen aineistoni kuin myös eräs kaapelinnäyttäjänä toiminut henkilö.

Hanke on aiheuttanut Keski-Suomessa aiheellista kritiikkiä yli puoluerajojen, mitä eivät kaikki oman kuntamme valtuutetut tunnu käsittävän tai tietävän ja mainospuheitakin on ollut jo riittämiin.

Laajakaistahankkeesta on keväällä 2019 jätetty Keskusrikospoliisille tutkintapyyntö jonka allekirjoittajina on kahdeksan eri paikkakunnilta ja eri poliittisista taustoista peräisin olevaa henkilöä. Tutkintapyyntö on mennyt tiedoksi myös valtakunnansyyttäjälle. Mahdollisiin kuulusteluihin voin itse mennä helpottunein mielin.

Marko Tiainen
Perussuomalaiset