Pihtiputaan kunnan yhdyskuntatekniikan päällikkö Salla Kumpulainen (4. vas.) veti Koliman Rantaraitin ja Eijanpolun esteettömyyskävelyä. Mukana oli väkeä kunnan liikunta-, vanhus-, vammais- ja tekniseltä puolelta.

Pihtiputaan kunta aloittelee Eijanpolun, Koliman Rantaraitin ja Rapeikon luontopolun kunnostamishanketta, jossa parannetaan polkujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä korjataan rakennelmia.

Hieman yli 37 000 euron suuruinen hanke toteutetaan tämän vuoden aikana. Puolet summasta saadaan Ely-keskuksen avustuksena tukipaketista, jonka tarkoituksena on lieventää koronakriisin vaikutuksia.

Hankesuunnitelmassa viitataan myös myöhempiin kehittämisaikeisiin, kuten sillan rakentamiseen Eijapolulta Putaanvirran pieneen saareen, Rantaraitin pumppaamon maastouttamiseen sekä polkureitin valaistukseen ja kuntoiluvälineiden hankkimiseen.

Kunnan yhdyskuntatekniikan päällikkö Salla Kumpulainen on laatinut mahdollisille jatkotöille karkean kustannusarvion. Ne maksaisivat selvästi enemmän eli noin 110-130 000 euroa.

Salla Kumpulainen johdatti kunnan eri alojen asiantuntijoita esteettömyyskävelylle Eijanpolulle ja Rantaraitille, jotta kunnostustarpeita saatiin kirjattua ylös.

Penkit ja roskapöntöt nousivat ensimmäisinä puutelistalle. Nykyisten huvimajan ja laituripenkkien lisäksi reitin varrelle tarvitaan seitsemän tai kahdeksan penkkiä.

Huonoin pätkä kulkea oli Eijanpolku lähes kauttaaltaan. Se on sorastamaton ja tuuheiden lehtipuiden varjostama, joten maahan pudonneet lehdet tekevät polusta liukkaan. Sorapintaa siis tarvittaisiin.

Rantaraitille riittänee lanaus ja paikoittain pintasorastus. Rantaraitin kaideosuudella on kapeita kohtia, joita voisi leventää. Polun olisi hyvä olla kauttaaltaan kahden metrin levyinen, jotta avustaja mahtuu kulkemaan vierellä ja ohitukset onnistuvat.

Lintutornille vievän ponttoonisillan jatkeiden kaiteet olivat liian avoimet. Lapsi voi luiskahtaa siitä veteen. Lintutornin saareen ei voi mennä pyörätuolilla sillan jälkeen olevan montun vuoksi.  Pyörätuolilla ei pääse edes lintutornin alatasanteelle ison kynnyksen ja kapean kulkuaukon takia.

Vaihtoehtona mietittiin, voisiko lintuja katsella torniin nousemisen sijasta polun päähän tasattavalta alueelta saaren kärjestä. Sinne voisi sijoittaa myös penkin.

Rantaraitin päässä olevalle laavulle olisi hyvä saada valoa parin kattolyhdyn tai ikkunan avulla.

Laavun polttopuuvarasto on todella kaukana esteettömyyden näkökulmasta, mutta sijaintia puoltaa kuitenkin varaston puuhuolto ja se, ettei puita poltella juhannuskokon tavoin. Yhtenä ratkaisuna voisi olla pienempi polttopuukatos ennen laavua mäntyjen välissä.

Esille nousi ajatus Rantaraitin jatkamisesta laavulta eteenpäin Nurmelan rannan suuntaan ja ohikin. Jopa koko Putaanlahden länsirannan mittaisesta polusta haaveiltiin Saparoniemeen saakka.

Rantaraitille ja Eijanpolulle kaivattiin lisää opasteviittoja Asematieltä terveyskeskuksen pysäköintialueen kautta, Riippusillantieltä ja Putaanportintieltä Shellin pihaan.

Alueen karttaopasteet uusittiin viime vuonna. Keltainen väri kartan vihreällä pohjalla koettiin kuitenkin hieman huonosti erottuvaksi.

Karttaopasteita olisi syytä lisätä myös Riippusillantien päähän, venesatamaan Eijanpolun ja Rantaraitin risteyskohdassa sekä Shellin taakse Nurmelanpolun luo. Muihin risteyskohtiin voisi pystyttää puisia viittoja selkeyttämään kulkemista.