Tuore uudistus sähköisten palvelujen voittokulussa on eResepti, joka otetaan Kinnulan ja Wiitaunionin alueilla käyttöön 4. helmikuuta.

 

Sähköinen resepti sysää paperisen lääkemääräyksen vähitellen historiaan.
Tulevat tutkijat voivat äimistellä seminaareissaan sitä, kuinka heppoisella tasolla suomalaisten potilasturvallisuus oli vielä 2010-luvun alussa, jolloin apteekkien henkilökunnan piti pystyä tulkitsemaan tunnetusti epäselvän käsialan omaavan lääkärikunnan käsinkirjoittamia lääkemääräyksiä.

 

Sähköinen resepti on osa Kansallista Terveysarkistoa. Se piti saada käyttöön jo viime vuoden aikana. Sähköisen reseptin lisäksi KanTa-arkistoon kootaan sähköinen potilastiedon arkisto, kansallinen
lääketietokanta ja kansalaisten omien reseptien ja potilastietojen katselu verkossa.

Tässä vaiheessa otetaan käyttöön eResepti ja reseptien katselu. Myöhemmin kansalainen pääsee seuraamaan myös potilastietojaan internetin kautta.
Potilastietojen arkisto näyttäisi avautuvan kahden vuoden kuluessa.

Kansallinen terveysarkisto on uudistus, jonka toteutumisesta on haaveiltu pitkään. Sähköisen reseptinkin piti toteutua jo viisitoista vuotta sitten, mutta toisin kävi. Valmistelu on sujunut kaikkea
muuta kuin nappia painamalla.

Valmistelutyön nihkeään sujumiseen voi olla useita syitä. Yksi tärkeimpiä lienee terveydenhuollon tietojärjestelmien kirjavuus. Se on tullut kalliiksi kunnille, kuntayhtymille ja veronmaksajille, mutta lihottanut samalla tietokonekauppiaita, ohjelmistopalvelutaloja ja atk-konsultteja. Ongelma on ollut tiedossa, mutta vasta nyt siihen saattaa löytyä purevat lääkkeet.

Sähköinen resepti helpottaa lääkärin määräämiä lääkkeitä tarvitsevan kansalaisen arkea. Lääkärin kirjoittaman sähköisen reseptin avulla asiakas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa suomalaisesta apteekista. Riittää, kun asiakas pitää Kela-korttinsa tallessa ja muistaa ottaa sen mukaansa apteekkikäynnille.
On tullut aika ryhtyä jättämään hyvästejä omalle reseptikirjastolle.