Jo vuosikymmeniä kunnille on aiheutunut hankaluuksia siitä, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) laskutus on mennyt yli vuodenvaihteen. Näin kunnat ovat joutuneet hyväksymään erikoissairaanhoidon kuluja lisätalousarviolla vasta seuraavana vuonna.

Ratkaisuna olen esittänyt sairaanhoitopiirin valtuuston seminaarissa, että Ksshp:n tilinpäätöksen ajankohtaa muutetaan lokakuulle, mutta esitys ei ole mennyt läpi. 

Perusteluina on sanottu, että muutosta ei kannata enää tehdä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on tulossa.

Juha Urpilaisen 18.12.2019 kirjoituksessa Kotiseudun Sanomissa oli virheellisyyksiä ns. kiinteästä laskutuksesta kunnille. Yritän oikaista asiaa, jotta ihmisille ei jää väärää käsitystä uudesta mallista.

Kunkin kunnan osuuden määrittelyn perusteet ovat vuonna 2020 seuraavat:

1. Kunnan väestömäärän perusteella määräytyy 10 prosenttia, Jyväskylälle lisätään sen päälle vielä 1 prosentti.

2. Edeltävien kolmen vuoden palvelujen käytön perusteella määräytyy 90 prosenttia painoarvokertoimella. Hoitopalvelujen toteuma edeltäviltä 12 kuukaudelta (syyskuu 2018 – elokuu 2019): painokerroin= 0,5. Laskutuksen toteuma 2018: painokerroin = 0,4. Laskutuksen toteuma 2017: painokerroin = 0,1.

Lisäksi kalliiden hoitojen kustannusten tasausmenettelyssä kunnan omavastuu potilaan hoidon osalta on 60 000 euroa, joka sisältyy laskelmaan.  Ylimenevä osa jaetaan tasan kuntien kesken. 

Tämä kaikki edellä kerrottu tarkoittaa, että kyllä kunnat maksavat edelleenkin käytön mukaan viiveellä.

Vuonna 2020 Kinnula maksaa sairaanhoitopiirille 52 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Tulevaisuus näyttää toimiiko tämä systeemi. 

Kaikki Keski-Suomen kunnat hyväksyivät tämän mallin neuvotteluissaan, kuten myös sairaanhoitopiirin valtuusto. Ksshp:n valtuusto on asettanut tiukat säästötavoitteet seuraaville vuosille.

Kinnula on esittänyt Peurungassa olleessa tilaisuudessa, että otetaan käyttöön ns. isäntäkuntamalli. Isäntäkuntamallissa Jyväskylä ottaisi isomman osan maksettavaksi, koska kaupunki hyötyy monella eri tavalla siitä, että sairaala sijaitsee Jyväskylässä. Yllätys oli se, että muut kunnat eivät ehdotusta kannattaneet.

Ksshp:n valtuustossa on kaikkiaan 929 ääntä, joista Kinnulalla on 7 eli 0,75 %, joten Kinnulan edustajan kannattaa ehkä yrittää vaikuttaa muilla tavoin kuin äänestyttämällä.

On hyvä syytellä isosti muita, mutta kannattaisikohan katsoa joskus peiliinkin.

Esko Valtaojaa siteeraten: ”Ihmisiä kiinnostavat huonot uutiset. Tähän on ihan uskottavalta kuullostava evoluutiopsykologinen näkemys, että kaikkialla kannattaa nähdä kauhuja. Tällöin kuitenkin katsoo maailmaa mustien lasien läpi eikä näe, miten paljon hyvää tapahtuu.”

Esko Pelkonen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen