Suurijärven retkeilyreitin maisemissa on karua ja kaunista.

Pitkissä kantimissa roikkunut Luontoreitit kuntoon ja käyttöön -hanke on vihdoin nytkähtämässä eteenpäin Pihtiputaalla. Nyt odotetaan yksityisten maanomistajien suostumusta heidän maidensa käyttöön Suurijärven retkeilyreitillä.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen valaisi Suurijärven retkeilyreittihankkeen tilannetta, kun kunnanvaltuustossa käsiteltiin kunnan hankkeiden seurantaa.

Ari Kinnunen kertoi, että UPM:ltä on saatu sähköpostilla luvat, että hanketta voidaan viedä eteenpäin heidän maillaan. Tulipalon tuhoaman Suurijärven kämpän vuokrasopimus on uudistettu, ja hankkeessa aiotaan rakentaa uusi kämppä. Myös Metsähallitukselta on saatu sähköpostikuittaus, että heidän puolestaan reittivalinnat ja rakenteet ovat toteutettavissa.

Kinnunen kertoi myös, että sopimusehdotukset postitettiin pari viikkoa sitten kaikille maanomistajille, joiden maiden kautta reitti kulkee.

– Ely-keskus vaatii näistä sopimukset ennen kuin lopullinen päätös voidaan tehdä. Hanke on tarkoitus rahoittaa päättyneestä EU-ohjelmasta. Siellä on vielä joitakin viikkoja mahdollisuutta tehdä rahoituspäätös.

Kunnanjohtaja toivoi, että vastaukset saadaan nopeasti yksityisiltä maanomistajilta heidän maillaan tehtävistä toimenpiteistä.

– Isoja toimenpiteitä yksityisten mailla ei tehdä. Sen jälkeen Ely-keskuksella pitäisi olla edellytykset päättää lopullisesta rahoituksesta hankkeelle. Harmittavan kauan tämä on ollut vireillä, mutta viivästystä on aiheuttanut se, että ihan kaikkia kunnan toiveita ei ole pystytty toteuttamaan valtion maiden osalta, Ari Kinnunen selosti.

– Tuntuu, että hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on aikoinaan laadittu Natura-alueelle, on monessa rajaava tekijä. Jos siitä poiketaan, olisi ensin pitänyt uudistaa suunnitelma, ja nyt ollaan muokattu hanketta siten, että se on enemmän olemassa olevan reitistön kunnostamista valtion mailla kuin että sinne tulisi uusia reittilinjauksia tai rakenteita, Kinnunen jatkoi.

Luontoreitit käyttöön ja kuntoon -hankkeen talousarvio on lähes 350 000 euroa. Kunnan omarahoitusosuudeksi jäisi hieman alle 105 000 euroa.