Viime keskiviikkona Kinnulan seurakuntakodilla pysähdyttiin Sydänkiertueelle. Keski-Suomen sydänpiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Kinnulan seurakunnan ja eri yhdistysten yhteinen ponnistus keräsi mukavasti kävijöitä. 

Esillä oli terveellisen ruuan näyttely, jossa osoitettiin paljonko tavallisissa ruoka aineissa voi olla piilosokeria tai rasvaa, ja mikä olisi parempi vaihtoehto. Paremman valminnan tekeminen ei välttämättä tarkoita luopumista mistään, vaan jo pelkästään sydänmerkkiä seruaamalla voi vaihtoehdoista löytää terveellisimmän.  

Samalla pääsi tutustumaan myös moniin erilaisiin kodin turvallisuuteen liittyviin laitteisiin ja apuvälineisiin, joilla voi omasta arjestaan tehdä helpompaa. Joskus pienillä teoilla voi vaikuttaa esimerkiksi liukkaiden lattioiden aiheuttamaan tapaturmariskiin.

Opastusta tarjottiin myös turvallisuuteen liittyvien sovellusten käyttöön, kuten 112-sovellukseen. Se on erityisen kätevä metsässäliikkujille, sillä sen kautta soitettuna pelastajille välittyy tieto siitä, mistä puhelu tulee. Aikaa säästyy etsinnöistä ja apu löytää nopeammin perille. 

Maksuttomilla terveys mittauksilla sai samalla varmistuksen esimerkiksi oman verenpaineensa tilasta, tai kuulostaan huolestunut saattoi poiketa  kuuloauton testiin. 

Koti- ja kylävara on viisasta ennakointia

Auttavat Kylät ry:n kyläturvallisuushanke muistutti, kuinka tärkeää on, ettei hädän tullen kukaan jää yksin. 

Kotivaran turvin tulisi pärjätä 72 tuntia, ja perustarpeina tulisi olla vähintään ruokaa, vettä, lääkkeitä ja lämmintä vaatetta. Jokaisen kannattaa omalta kohdaltaan miettiä, miten tulisi varautua tilanteeseen, jossa sähköä ja vettä ei yhtäkiä olekaan saatavilla. 

Jokaiselle kylälle on tärkeää luoda turvallisuussuunnitelma ja perustaa esimerkiksi auttajaryhmiä. Auttajat voivat tarjota apua sekä arjessa, että vaativammissä poikkeustilanteissa. Paikalliset usein ehtivät paikalle jopa ennen pelastajia.  Turvallisuussuunnitelman tehtävänä on kartoittaa kylässä olevat voimavarat siten, että tärkeät asiat ovat kaikkien tiedossa. 

Kylän turvallisuussuunnitelma on nimenomaan kyläläisten ja kylien näköinen, sillä kaikkialla on omat erityispiirteensä. Suunnitelman on hyvä kirja myös  mitkä asiat voivat uhata yleistä turvallisuutta kylässä, miten uhkiin voi varautua, ja miten haasteita ennaltaehkäistään. 

– Usein turvallisuussuunnitelmassa on listattuna myös erilaisia kylän vahvuuksia, kuten moottorisahan käyttäjiä, konevoimaa tai muita tarpeellisia henkilöitä tai tarvikkeita. Yksi tärkeä asia on esimerkiksi lähimmän sydäniskurin sijainti, projektipäällikkö Outi Raatikainen kertoo.

Kylävara on kuin laajennettu Kotivara, joka on kyläläisten omaehtoista varautumista yllättäviin tilanteisiin. Koronapandemian aikana monilla kylillä huomattiin, ettei sen kaltaisiin tilanteisiin ole varauduttu mitenkään. Aina ei kuitenkaan tarvita maailmanlaajuista pandemiaa, sillä esimerkiksi myrskyt voivat katkaista sähköt tai liikenne yhteydet pitkäksikin aikaa. 

– Silloin suunnitelman laatiminen on jo vähän myöhäistä, ja sekasorto saa helposti vallan.  Valmiissa suunnitelmassa voi olla listaus yhteystiedoista, tehväistä ja tarvittavista toimenpiteistä.   Kuka varmistaa esimerkiksi yksin asuvien ikäihmisten kunnon ja tiedottaa tarvittaessa tilanteesta? Hyvä turvallisuussuunnitelma auttaa myös pelastuslaitosta työssään, Raatikainen muistuttaa. 

Huono kuulo voi eristää sosiaalisesti

Kuuloauto pysähtyi Pihtiputaalla jo aiemmin, ja kinnulalaisille mahdollisuus kuulon tarkastamiseen tarjoutui keskiviikon Sydänkiertueen aikana. 

Kuuloautossa ei suoraan anneta diagnoosia ja hoitoa, mutta se on hyvä, matalan kynnyksen tapa kartoittaa oman kuulon tilanne, ja tarvittaessa hakeutua jatkotutkimuksiin. 

Kuulo on yksi tärkeimmistä aisteistamme, ja sen avulla saamme tietoa ympäröivästä maailmasta. Huonokuuloisenlle sosiaaliset suhteet voivat olla haastavia, sillä kuulon heikkeneminen vaikeuttaa vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.

– Ikäkuuloisuus on yleistä. Arvioidaan, että jopa joka kolmannella eläkeikäisellä on jonkinasteinen kuulonalenema, ja suurimmalla osalla 75-vuotiaista kuulo on selvästi heikentynyt, Kuuloliiton asiantuntija Margit Hassinen kertoo.

– Kuulon heikkeneminen alkaa vähitellen, eikä sitä välttämättä itse aina edes huomaa. Moni ei halua myöntää, että kuulossa on tapahtunut muutoksia, Hassinen kertoo. 

Ensimmäisiä merkkejä on yleensä korkeiden äänten heikkeneminen, ja hälyssä kuuleminen hankaloituu. Keskustelukumppanin sanoista voi olla vaikea saada selvää ja väärinkäsitykset yleistyvät. Se voi johtaa jopa siihen, että sosiaalisia tilanteita aletaan välttämään ja ihminen eristäytyy.

– Tutkimuksiin kannattaa  mennä heti, kun huomaa omassa kuulossaan muutoksia. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen, apukeinoja on kyllä saatavilla, Hassinen kannustaa.

Maskien yleistyttyä on monilla ikäkuuloisilla ollut haastetta asioinnissa. Kanssakäymistä voi kuitenkin helpottaa monilla yksinkertaisilla tavoilla. On hyvä kiinnittää keskustelukumppanin huomio ennen kuin alkaa puhua, ja minimoida tiloista ylimääräinen taustahäly. 

– Rauhallinen ja selkeä puhe riittää, ääntä ei välttämättä tarvitse korottaa. Monia heikosta kuulosta kärsiviä helpottaa, jos kasvojen ja suun liikkeet näkyvät. Asiointia voi helpottaa tarvittaessa myös kirjoittamalla. Haastavinta on jos monta ihmistä puhuu yhtä aikaa, siksi olisikin tärkeää huolehtia siitä, että ryhmätilanteissa vain yksi henkilö kerrallaan on äänessä, Hassinen opastaa.