Vanhana Puttaalaisena minulle tulee tietysti kotipuolen lehti ja siinä on pariin otteeseen pähkäilty erikoisen näköistä käikälettä ja sitä mikä se mahtaa olla.

Olin työssä 1960-luvun alkupolella kuorma-autojen korjaamolla ja autoissa oli silloin lehtijouset.

Ajanoloon ne kuoleentuivat eli oikenivat ja silloin ne purettiin, vietiin sepän pajalle ja taottiin kaarevuutta lisää. 

Ensin ”jousilatia” kuumennettiin ahjossa, alasimen päällä oli kaareva  paksu levy, lati laitettiin levyn päälle ja kuvan näköinen työkalu jousen päälle. Ja sitten ei ku lekalla mälli työkalun päähän.

Se osa, joka tuli jousta vasten oli pikkuisen kaareva ja jousta siirtämällä saatiin siihen kaarevuutta lisää. Näin käsiteltiin joka pätkä. Ja minä poikasena  olin lekan varressa.

Sepällä oli muistaakseni kuvan kaltaisia ja eri kokoisia ja muotoisia  ”käikäleitä” useampia. Kuvan kaltainen oli noin pajavasaran kokoinen. 

Pomo sanoi aina että ”seppä tarttee vähän apua, että josko meet…” Se vähän oli aina viikon pesti kuumassa pajassa.

Jos kuvan työkalussa olisi varsi paikoillaan niin siitä sais paremman kuvan.

Jos vihjeestä on apua niin hyvä. 

Ja sitten eiku lupsakasta kesää koko toimitukselle.        

Kyösti Launonen

Vantaa