Uimahalli alle kahdentuhannen asukkaan kunnassa on niin harvinainen palvelu, että sitä pitäisi jokaisen kynnelle kykenevän käyttää oman hyvinvoinnin, terveyden, fyysisen kunnon ja lopulta jopa kannatuksen vuoksi.

Arkkitehtonisesti onnistuneen Kinnulan seurakuntakodin ja siihen yhdistetyn uimahallin tarina alkoi, kun vanha seurakuntakoti paloi. Sen yhteydessä oli vaatimaton saunaosasto pienine uima-altaineen. Niinpä silloinen kirkkoherra Heikki Järvinen esikuntineen päätti pitää kiinni saavutetusta edusta ja vaati myös palaneen talon tilalle rakennettavaan seurakuntataloon on saunaosaston uima-altaineen.

Tärkeä askel oli saada kunta hankkeeseen toiseksi osapuoleksi. Sen jälkeen asia esiteltiin rahoittajille uudenlaisena kunnan ja seurakunnan välisenä yhteistyömuotona, mitä se olikin. Monen yllätykseksi rahoittajat saatiin suostutelluksi ja hanke toteutui.

Kinnulassa on nautittu uimahallista 25 vuotta. Ilmapiiri kunnassa ja seurakunnassa on sen verran hallimyönteinen, että paljon pitää muuttua, ennen kuin Kinnula hallistaan luopuu. Kinnulan uimahalli ei ole suuren suuri, mutta juuri sen kokoinen, että siellä pääsee oikeasti uimaan.

Uimahallin vuosikustannukset tulevat kuntalaisille kohtalaisen kalliiksi, mutta jokainen hallia säännöllisesti käyttävä tuntee kehossaan sen terveys- ja hyvinvointihyödyt.