Uutisten viikolla nuoret pääsevät ääneen

Uutisten viikolla pohditaan lähdekriittisesti tiedon alkuperää, onko uutinen totta vai tarua. Valeuutisten tunnistaminen voi olla vaikeaa, ja siksi mediakasvatuksen näkökulmaa on tärkeää pitää esillä. Uutistenviikon teema on ”Väärä tieto leviää nopeammin kuin mikään virus”. Esimerkiksi korona ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat olleet salaliittoteoreetikoille bensaa liekkeihin. Siksi kannustamme rohkeaan keskusteluun luotettavan tiedon ja vastuullisen journalismin merkityksestä.

Tiedämme jo, mitä aikuiset lehdestä lukevat. Nyt nuoret ovat tehneet sisältöä, joka heitä kiinnostaa. Saimme toimitukseen ison lähetyksen nuorten tuottamaa sisältöä. Osa on luettavissa lehdestä, ja koska valitettavasti emme saaneet kaikkia sivuille mahtumaan, niin julkaisemme osan tässä.

Kinnulasta löytyy harrastusmahdollisuuksia aivan kaikille 

Harrastusmahdollisuudet Kinnulassa ovat hyvät. Kinnulassa voit esimerkiksi pelata pesäpalloa, käydä kerhoissa tai metsästää. Talvisin voit luistella, hiihtää tai pelata jääkiekkoa. Täällä on myös mahtavat mahdollisuudet retkeillä esimerkiksi Valkeisella tai Salamajärven kansallispuistossa. Keväällä Kinnulassa alkaa uusia kerhoja Kaikuja Kinnulasta-hankkeen rahoituksen avulla. Kinnulassa toimii aktiivisesti myös vapaapalokunta, 4h, partio ja Harrin kerhot. Osa harrastuksista vaatii välinehankintoja tai ilmoittautumisia, mutta on myös harrastuksia joihin ei tarvitse käyttää rahaa. Covid-19-pandemian takia osa harrastuksista on tauolla tai ne toimivat rajoitusten mukaan.

Harrastuksiin ja kerhoihin jokainen on tervetullut semmoisena kuin on. Joskus jos tyttöä kiinnostaa esimerkiksi mopot tai muut “poikamaiset asiat” kohtaa hän ennakkoluuloja. Vielä nykypäivänäkin jotkut olettavat, että tytöt eivät voi harrastaa “poikamaisia asioita” tai pojat “tyttömäisiä asioita”. Onneksi monet ovat ymmärtäneet, että sinun ei tarvitse olla poika jotta voisit metsästää tai tyttö jos haluat olla ratsastaja. Muista siis, että kaikki harrastukset ovat sinulle sopivia. Kaikki mitä tarvitset on kiinnostus uutta harrastusta kohtaan.

Muistathan valita harrastuksesi sen mukaan, mikä sinua kiinnostaa. Harrastuksista voit löytää uusia ystäviä ja taitoja. Harrastukset tuovat mukavan lisän tavalliseen arkielämään.

Aava ja Enni, Nurmelan koulu, 6 lk

Retkeily sopii kaikille

Retkeily on mukavaa ajanvietettä yksin, lemmikin, ystävien tai perheen kanssa. Voit mennä ihan vain pihalle tutkimaan luontoa ja ottaa mukaan retkieväät, mutta parhaiten retkeilyn saloihin pääsee lakkakorvessa, missä ei  toimi edes netti.  Pitää kumminkin muistaa jokamiehen oikeudet.

Metsässä voi talvella tutkia eläinten jälkiä ja kesällä voit käydä, vaikka marjastamassa. Järvellä voit talvella pilkkiä ja ihailla kaunista Suomen talvimaisemaa. Kesällä taas voit veneillä, kalastaa ja uida. Retkelle kannattaa aina ottaa evästä ja vaihtovaatteet sillä yllätyksiä voi tapahtua. Retkeilyssä tärkeä sääntö on se, että kaikki mitä jaksat kantaa mukanasi eväspaikalle, jaksat kantaa myös pois. Luontoa ei saa roskata!

Meidän luokkamme kävi  viime syksynä Lestijärven Valkeisjärvellä, Pökkelöniemen laavulla retkeilemässä. Laavulla oli hyvät oltavat ja viihdyimme siellä kauan. Siellä oli mm. nukkumakatos, nuotiopaikka ja kaunis järvimaisema. Retkipaikkoja on toki myös monia muita esimerkiksi tässä lähellä oleva Salamajärven kansallispuisto, missä voi vaikka yöpyä teltassa. Kansallispuistoja on myös kauempanakin esimerkiksi Urho Kekkosen, Oulangan ja Nuuksion kansallispuistot.

Meidän luokkamme tykkää luonnossa liikkumisesta ja sen takia kannustamme kaikkia liikkumaan luonnossa.

Alma, Liisa ja Linnea, Nurmelan koulu, 6 lk

Pelaamisessa on paljon hyviä puolia

Pelaamista on monenlaista esim. puhelinpelit, tietokonepelit ja konsolipelit. Nuorten pelaamista kritisoidaan välillä, mutta pelaaminen on myös hyvä harrastus.

Tänä päivänä pelataan paljon myös verkossa. Pelaaminen on parantunut ja nykyään pelaaja voi mennä pelin sisällä vr-teknologian avulla. Siihen tarvitaan vr-lasit. Silloin pelaaminen tuntuu realistisemmalta. Pelaaminen voi parantaa kielitaitoa ja refleksejä ja myös tarkkuustaitoja. Pelimaailma voidaan kokea rentouttavana tapana karata koulun stressiä. Videopelien pelaaminen voi myös nostattaa itsetuntoa, kun saa voittoja ja onnistumisia. Pelaamisella voi toki olla huonojakin puolia, jos siitä tulee liian riippuvaiseksi. Joku voi paeta oikeaa maailmaa pelimaailmaan. Pelien parista voi kuitenkin saada ystäviä myös pelien ulkopuoliseen maailmaan.

Tiitus, Hugo ja Eevert, Nurmelan koulu, 6 lk

Pilkkiminen on mukavaa, kun muistaa eväät ja lämpimät vaatteet

Jos lähdet pilkkimään, turvallisuus on kaiken A ja Ö. Joten pilkkijän on syytä muistaa, että jäätä on hyvä olla vähintään kymmenen senttimetriä. Ei siis kannata uskoa vanhaa vitsiä siitä, että “pilkkimiehelle riittää kaksi senttiä jäätä, mutta yhtä ihmistä kantaa viisi senttiä.”

Muista ottaa mukaasi naskalit, kaira, pilkit, hyvät eväät, lämpimät vaatteet ja pilkkijakkara. Eväät ovat erityisen tärkeät silloin, kun kala syö hyvin ja kaikki on mukana. Mutta jos kala syö huonosti, asiat eivät taas vaihteeksi ole niin hyvin ja kannattaa etsiä parempi kalapaikka. Pystypilkki on hyvä ahvenelle. Kinnulassa on paljon hyviä kalapaikkoja kuten Ala-Jäppä, Ylä-Jäppä ja Kaakkolampi. Ala-Jäpässä on paljon pieniä ahvenia ja saattaa sieltä joskus kuhankin saada. Kaakkolammesta pilkkijä voi saada pieniä ahvenia ja haukia. Ylä-Jäpästä puolestaan saa pieniä ahvenia. Tarkempia koordinaatteja hyvistä kalapaikoista ei tietenkään kerrota.

Kaarlo, Nestori ja Jimi, Nurmelan koulu, 6 lk

Kinnulan urheilumahdollisuudet

Kinnulan koululla on liikunnassa talvisin hiihtoa ja luistelua. Kinnulassa voi myös harrastaa avantouintia, lumikenkäilyä ja pilkkimistä. Kinnulassa on pitkät hiihtoladut. Jääkiekkoa voi pelata Nurmelan koulun kaukalossa. Jää kaukalon vieressä on tarkoitettu luistelijoille. Pulkkamäki on ulkoilualueella ja sen vieressä on kuntoportaat. “Vaikka Kinnula on pieni paikka, täällä voi tehdä kaikenlaista ympäri vuoden.” Monien lajien harrastaminen on mahdollista täällä.

Kinnulassa ei ole laskettelumahdollisuuksia. “Olisi kivaa, jos Kinnulassa olisi mahdollisuus lasketella”. “Olisi kivaa, jos Kinnulassa olisi laskettelurinne”. Kertovat Nurmelan koulun oppilaat. “Mäen ei tarvitsisi olla kovin iso, eikä jyrkkä”. Laskettelu on yksi talviurheilun muodoista. Siinä nopeus voi olla jopa yli 100 kilometriä tunnissa. “Se on vaarallinen laji, joka vaatii paljon itsehallintaa”.

Venla, Anna, Sanni, Taru, Isla ja Vilma, 5lk

Kinnulan hiihdon MaailmanCup -osakilpailussa tapahtui

Kinnula sai vihdoin oman hiihdon MaailmanCup -osakilpailunsa. Heti alkoi tapahtua. Kinnulassa August Bols yritti huitaista Jonni Jaloa ensin sauvallaan ja hetken päästä törkeästi ajoi maalialueella Jalon kumoon.

Tuomarineuvosto alkoi välittömästi töihin ja päätti yksimielisesti hylätä Bolsin joukkueen. On ikävää, että koko muuta rehdisti kilpaillutta joukkuetta rankaistiin yhden urheilijan käytöksen takia.

Jonni Jalo kertoo, että hänellä oli alamäessä liukkaampi suksi ja hän huikkasi Bolsille “BYE!”. Jalon joukkue on ansainnut paikkansa kilpailun toisena.

Jonni Jalo nousi hetkessä puhutuimmaksi urheilijaksi. Hiihdossa olympiavoiton saavuttanut Bols on taipunut anteeksipyyntöön törttöiltyään Kinnulassa.

Emmi ja Ella, 5lk

Sukkasillaan tunnille

Kinnulan keskuskoulu vaihtoi kengät telineisiin ja sukat jalkaan. Kinnulan keskuskoulu lopetti kenkien sisällä pitämisen, että saataisiin parempi hygienia ja siivoojille vähemmän turhaa työtä eikä käytäville tulisi hiekkaa tai lunta.

Kengättömäksi kouluksi vaihduttiin kevätlukukauden alussa ja nykyään kengät jätetään alakerran aulassa oleviin kenkätelineisiin. Henkilökunta ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä siisteyteen ja muutenkin kengättömään kouluun. Osa myös käyttää sisäkenkiä, ja muut ovat vaan sukkasillaan.

Krista ja Melina, 7. lk

Kinnulan keskuskoulusta tuli kengätön

Kengätön koulu otettiin käyttöön kevätlukukauden alussa. Kun tullaan kouluun, kengät pitää jättää aulaan, joka on todella ahdas ja johon kertyy paljon ihmisiä.

On ärsyttävää, kun kengät täytyy jättää aulaan, koska jos on lunta tai muuta likaa lattialla, sukat kastuvat. Kengättömässä koulussa on kuitenkin raikkaampi ja hygieenisempi ilma.

Turvavälit eivät toteudu kovin hyvin, kun kenkiä laitetaan tai otetaan pois aulatilassa. Sisäkenkiä voi myös halutessaan käyttää.

Helmi ja Jasmin, 7. lk

Kinnulan koulua uudistetaan

Koulu on muutettu kengättömäksi. Kengätön koulu on hyvä sisäilmaa ajatellen, mutta sukat kastuvat aulaan tullessa ja likaantuvat ruokalassa ja käytävillä. Lisäksi turvavälit eivät toteudu ja aulassa on välituntien alussa ja jälkeen tungosta, koska koulussa on uusi kenkäteline, joka sijaitsee aulassa.

Ulkokenkiä ei saa siis käyttää sisällä, mutta sisäkenkiä saa. Valtuustosalista on siirretty naulakot esim. aulaan ja puutöiden luokan eteen. Myös säilytyslaatikot, jotka sijaitsevat kotitalouden luokan edessä, poistetaan.

Sara ja Juulia, 7. lk

Mielipiteitä

Pyöräilykypärän käyttö

Koulumatkaa pyöräillessäni olen usein ihmetellyt, miksi niin harvat käyttävät pyöräilykypärää. Vaikka tutkimukset osoittavat, että kypärien käyttö on hitaasti kasvanut 1990-luvulta lähtien, hyvin harvat nykyään käyttävät pyöräillessään kypärää.

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että onnettomuudessa kuolleista pyöräilijöistä suuri osa olisi elossa, jos he olisivat käyttäneet kypärää. Tekon tutkimuksen mukaan pyöräilykypärän käyttö vähentää kuoleman riskiä 73 % ja aivovammariskiä lähes 90 %.

Mietin, kuvittelevatko ihmiset osaavansa pyöräillä niin hyvin, että onnettomuutta ei tapahdu. Valitettavasti liikenteessä on muitakin ihmisiä eikä onnettomuuden sattuminen ole aina kiinni omista taidoista.

Mielestäni ihmisten pitäisi käyttää kypärää pyöräillessään.

Pikku poliisi 1, 8. lk

Kortit pois hurjapäiltä

Näen nykypäivänä ihan liikaa autolla hurjastelijoita liikenteessä. Ihmiset myös harvemmin pysähtyvät, jos näkevät jalankulkijan ylittämässä suojatietä. Aina kun näin tapahtuu, päässäni kasvaa kysymys ”Eivätkö autoilijat muista liikennemerkkejä vai pitääkö muuten vain olla törkeä esimerkiksi pientä ekaluokkalaista kohtaan, joka ei välttämättä osaa kunnolla varoa vielä?”

Ei ole hetkeen käynyt mielessä ylittää suojatietä miettien: ”Kyllä minä kerkeän…” Ei varmasti! Autoilija saattaa tulla semmoista vauhtia, että ei äkkipysähdys auta. Vaikka Kinnulaan ovat tulleet ”vauhtimittarit”, eivät ne ole paljon näitä vauhtihirmuja pistäneet jarruttelemaan.

En usko, että hirveän monella alkaa omatunto kolkuttamaan, vaikka vauhtimittari näyttääkin surunaamaa. Suosittelen silti vähän miettimään, ainakin jos kylällä hurjastelet. Mitäs sitten, jos ja kun jotain käy? Luulenpa, että vasta siinä vaiheessa aletaan oikeasti miettimään.

Ehkä seuraavalla kerralla voit hiljentää vauhtia ja päästää tietä ylittävän jalankulkijan ennen sinua. Se kestää vain kymmenen sekuntia.

Pikku poliisi 2, 8. lk

Ydinvoima on puhdasta energiaa

Viime aikoina koulussa on puhuttu puhtaasta energiasta. Kaikki väittävät, että tuulivoima, vesivoima ja aurinkoenergia ovat puhtainta, mutta se on pötyä. Puhtainta energiaa on nimittäin ydinvoima.

Ydinvoima on puhtainta energiaa, koska siitä ei synny hiilidioksidia ja yhdestä ydinvoimapötkylästä tulee monelle taloudelle vuoden sähköt.

Suomessa vesivoima ei riitä Suomen kansalle mitenkään, vaan se riittää vain kymmenelle prosentille ihmisistä. Tuulivoiman varaan ei voi laskea mitään, koska aina ei tuule. Jos ei tuule, niin joudutaan laittamaan oheisvoimala päälle. Se on hiili-, maakaasu- tai turvetehdas, ja siitä syntyy hiilidioksidia.

Jos kaikki sähköenergia tulisi ydinvoimasta, niin kaikki hiili, maakaasu, hake ja turve jäisivät pois ja ei tulisi hiilidioksidia ja ilmasto ei lämpenisi. Ydinvoimajäte voitaisiin laittaa kallioperään, ja sieltä se ei pääse säteilemään minnekään.

Minusta ydinvoima voisi vallata koko maailman, ja kaikki muu energian tuotanto jätettäisiin pois, paitsi aurinkoenergia mökeille, joille ei tule sähköliittymää.

Tatu, 8. lk

Ilmastonmuutos ja kehitys

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, mutta hyvin eri tavoin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuki siihen sopeutumiseen ja varautumiseen ovat osa Suomen kehityspolitiikkaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monilla alueilla sääolosuhteisiin niin, että ihmisten elinolot vaikeutuvat. Myrskyt tuhoavat koteja, ja kuivuus tekee maasta kelvottoman ruoantuotantoon. Sään ääri-ilmiöt koettelevat erityisesti kaikkein köyhimpiä maita ja saarivaltioita, joilla on puutteelliset keinot varautua katastrofeihin.

Teollistuneiden maiden vaikutus ilmastonmuutokseen on ollut suuri. Toimia muutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkialla maailmassa. Siksi on tärkeää, että teollistuneet maat tukevat köyhimpiä maita myös työssä ilmastonmuutosta vastaan.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa 2018 raportin, jossa todetaan ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan nopeita ja suuria muutoksia: päästöjä täytyy vähentää ja hiilidioksidia poistaa ilmakehästä, muuten maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen paljon jo vuoteen 2050 mennessä.

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaista työtä kahdenvälisissä kehityshankkeissa sekä ilmastorahastojen, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kautta. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöjen ja yritysten hankkeet auttavat kehitysmaita varautumaan ilmastonmuutokseen.

Näin kertoo Maailma 2030.

Elisa, 8. lk