Takana on aika, jolloin vähänkin ikääntyneempi väki kuului työmarkkinoiden paarialuokkaan. Työntö ulkokehälle kohti eläkeputkia oli arkea ja töitä jatkavaa eläkeikäistä harmaapäätä katsottiin pitkään, jollei suorastaan kieroon.

Asenteet ikääntymiseen kääntyvät hitaasti, mutta varmasti. Väen vauhdikkaasta vanhenemisesta on varoitettu vuosikymmeniä, mutta vasta nyt se aletaan ottaa tosissaan ilmastonmuutoksen tavoin.

Kymmenen vuoden päästä neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Japanilaisten kanssa meillä on muutakin yhteistä kuin se, että ajamme Toyotalla. Japanissa ikärakenne on vielä hurjemmin vinoutunut.

Vanhemman väen arvostus työpaikoilla nousee samaan tahtiin nuorten ikäluokkien pienenemisen kanssa. Vuosituhannen alussa Suomessa syntyi noin 55 000 lasta vuodessa, nyt viidenneksen vähemmän. Laskusuunta jatkuu. Viime vuonna kokonaishedelmällisyys laski 1,40 lapseen naista kohti. Luku on mittaushistorian alhaisin.

Yhä harvempi viisikymppinen viitsii enää juhlia tasavuosien täyttymistä. Kuusikymppisetkään eivät koe olevansa vanhoja. Takana ovat ajat, jolloin puoli vuosisataa täyttävälle hankittiin lahjaksi kävelykeppi ja kiikkutuoli. Jos suhteet lähipiiriin olivat tulehtuneet, lahjakääröstä saattoi löytyä  mopo.

Mopoa eivät vanhemmatkaan papat enää lahjaksi toivo, koska yli  yhdeksänkymppiset hoitavat asiointimatkansa omilla autoillaan. 

Tietokone tai kännykkä kaikilla herkuilla on parempi vaihtoehto. Toimituksessa on huomattu, miten yhä vanhemmat ryhtyvät viestimään sähköpostilla, mutta myös muilla sovelluksilla, joita ennen käyttivät vain edistyneimmät.

Suomalaismiehet elivät 1940-luvun alussa keskimäärin 55 vuotta ja naiset 62 vuotta. Nyt elinajan odote on miehillä 78 vuotta ja naisilla 84 vuotta. Kun miesten ja naisten lukemat yhdistetään, elinajan odote on 81 vuotta. Japanilaiset pysyvät tolpillaan kaikkein pisimpään, mutta eivät ole enää kuin kolme vuotta suomalaisia edellä.

Eliniän piteneminen on merkki onnistumisesta yhteiskunnan rakentamisessa. Vanhenemisella on kuitenkin kääntöpuolensa, yksi niistä on työvoimapula. 

Helsingissä pidettiin ikääntymisen talousvaikutuksia käsitellyt konferenssi, jonka yksi viesti oli: ”On mietittävä, miten 60-70-vuotiaat saadaan kouluttautumaan ja luomaan itsensä uudelleen, koska nuoria ei ole saatavilla.” (HS 10.7.)

Pulpettipaikkaa etsimään kaikki kuusikymppiset ja sitä vanhemmat!